Lupausten jälkimainingit

Kolumni

Samuli Kinnari

Eduskuntavaalien äänestysvilkkaus jäi erittäin alhaiseksi. Nukkuvien puolue oli todellinen voittaja. Vammalan seudun ehdokkaista valtakirjaa ei odotetusti irronnut kellekään. Vaalikampanjoista päätellen muutamat kandidaatit kuitenkin todella uskoivat itseensä.

Kansanedustajan toimenkuva on yliarvostettu. Todellisuudessa valtakirjan voimalla paiskittava pesti on määräaikainen ja palkka työmäärään nähden hyvin pieni. Lisäprovisioita ei pussiin kilahda edes yöllisistä istunnoista. Usein vaalikampanjan kovat kustannukset kummittelevat pitkään. Onnistuneeseen itsemarkkinointiin uppoaa helposti omaa panostusta kymmenien tuhansien markkojen edestä. Ainoan tyydytyksen edustajan työhön tuo nimikkeen nauttima kunnioitus. Sen rinnalla ryhmäkuri ja raastava matkustus tuntuvat pieneltä hinnalta.

Yksittäisen kansanedustajan mahdollisuudet järjestää kotiseudun asiat parempaan uskoon ovat erittäin rajoitetut. Mikäli kaikkivoipaisuuden harhakuvasta luovuttaisiin, nähtäisiin työ Arkadianmäelläkin ehkä toisenlaisena rupeamana.

Mikäli kansanedustaja todella voi tehdä ihmeitä, on pian aika laittaa taikuri töihin. Ehdokkaat lipsauttelivat suupielistään kampanjoinnin tuoksinnassa koko joukon asioita, joiden tilaan väittivät puuttuvansa. Keväisiä lupauksia voi pian ryhtyä peräämään, onhan uudessa eduskunnassa ainakin yksi satakuntalainen, joka lupasi tehdä parhaansa koko vaalipiirin puolesta.

Anna toimitukselle uutisvinkki! Voit vinkata myös anonyymisti.

Seuraava:

Edellinen:

Tuoreimmat