Yksityisyys uhattuna

Rasia

Mika Hyssi

Ihmisen elämänkaari on verrattain lyhyt. Siitä huolimatta tavallinen Suomen kansalainen luovuttaa elinaikanansa tietoisesti tai tietämättään tietoja itsestään mitä omituisimmilla kyselyillä, mitä erikoisemmille yrityksille. Tieto on valtaa, mutta missä kulkee yksityisyyden raja?

Jukka Ruukki kertoo Tiede 2000 (1/97) -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa, miten ihmisistä kerätään taustatietoja yhä enemmän ja enemmän. Se on nykyaikaa. Valitettavasti tietojen luovuttamiselta ei voi välttyä. Turvakameroita on yhä useammissa kaupoissa ja jopa kaduilla. Niiden kuvanlaatu on parantunut vuosien saatossa paljon. Zoomaus-toiminnolla selviää hämärämmänkin henkilön naamavärkki. Iso veli valvoo.

Kameran objektia ei ainoastaan säätele tietokone, myös toimittajat seikkailevat kameransa kanssa ympäri Suomea. Heidän linssissään ovat julkkikset. Aimo Massinen kertoo kolumnissaan (TS 6.9.1997), miten ihmiseltä riistetään koko elämä vain siksi, että media haluaa saada lisää valtaa ja siinä ohessa tehdä rahaa. Toimittajat, joita paparazzeiksi kutsutaan, mielletään monesti häiriköiksi ja tungettelijoiksi. Niitähän he oikeastaan ovatkin. Välillä joku julkkiksista menettää hermonsa jatkuvasti heidän takanaan läähättäviin toimittajiin ja uhkaavat lähettää heidän peräänsä ammattitappajat. Paha virhe, sillä mistäpä toimittaja saa mehevämmän jutun, kuin riitaa haastavasta ja uhkailevasta julkkiksesta.

Paljon julkisuutta saanut prinsessa Dianan kuolema kohahdutti maailmaa. Massinen sanoo Dianan olevan vain median synnyttämä tuote. Niinpä. Dianahan sai julkisuutta ihmissuhdevaikeuksiensa valossa. Otollinen kohde toimittajille. Ihmissuhdedraama myy.

Artikkelissaan Jukka Ruukki paljastaa, että tietoja kerääviä rekistereitä on Suomessa lähes 400 000. Uskomaton luku, mutta totta sen täytyy olla. Esimerkiksi aikauslehden tilaamalla voi varmistaa, että postilaatikkoon tippuu tasaisin väliajoin huippuedullisia tarjouksia niin kauneustuotteista kuin muista aikakauslehdistä. Etenkin, jos tilauskupongissa lukee ”nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin”. Tilaa tämä ja voita! Päivittäin asiakkaista kerätään tietoja niin pankeissa kuin kaupoissa luottokortilla ostettaessa. Puhelinkyselytkin ovat yleistyneet.

Internet on päivän sana. Maailman suurimmalla, miljoonia ihmisiä yhdistävällä tietoverkolla, on mainiot edellytykset kerätä surffailijoista tietoja. WWW-sivuston ylläpitäjä voi saada yllättävän paljon tietoa surffailijasta – käyttäjän tietämättä. Myös jotkut tietokonevirukset voivat kerätä tietoja käyttäjän koneessa ja lähettää ne viruksentekijälle sähköpostitse, kun käyttäjä avaa internet-yhteyden. Salakavalaa, mutta todellisuutta.

Ruukki mainitsee artikkelissaan internet-verkon sähköpostiliikenteen turvallisuudesta. Mikään ei ole varmaa. Sähköposti voi kadota internetin bittitaivaaseen tai kulkea lähettäjältä ensin välikädelle ja edelleen vastaanottajalle. Välikäsi voi olla toisten posteista kiinnostunut tietokonenörtti, tai vaikkapa paikallinen poliisi. Internetissä on kaikki mahdollista.

Yksityisyyden tulevaisuus? Toivon, että ihmiset alkavat tarkastella, mihin he ovat tietojaan luovuttaneet tai minne niitä on ylipäänsä kerätty. Ihmisten tulisi todellakin haluta omaa yksityisyyttä. Toivon, että peli ihmisillä ei menisi enää nykyistä överimmäksi. Aimo Massisen kolumnista voi päätellä, että nykyinen tahti jatkuu. Skandaalitoimittajilla riittää vast’edeskin töitä. Ihmismassasta tullaan nostamaan tavallisia kansalaisia julkkiksiksi, kun vanhat jutut on kulutettu loppuun.

Jukka Ruukin artikkelissa kerrotaan suunnitteilla olevasta ”kansalaisen älykortista” ja sen seurauksista. ”Yhteen korttiin sidottu sähköinen asioiminen kerää entistä enemmän henkilötietoja erilaisiin rekistereihin”, uhoaa Ruukki. Itse uskon, että rekisterejä yhdistellään ja lopulta käytössä on vain yksi massiivinen keskusrekisteri. Ihmiset saavat itse poistaa yleisesti tarpeettomat tiedot keskusrekisteristä, kuten ihon värin ja rodun, jos näin haluavat. Älykortissa ei itsessään olisi minkäänlaisia tietoja, sillä vain annettaisiin esimerkiksi pankkiautomaatille tarpeellinen pääsykoodi rahan nostamisen suorittamiseksi.

Anna toimitukselle uutisvinkki! Voit vinkata myös anonyymisti.

Seuraava:

Edellinen:

Tuoreimmat