Loppu

Fisurannan Fiske

Mika Hyssi

Kukin katsoo televiissiosta mitä haluvvaa. Minä tällasena vanhana käppyränä en ymmärrä koko televisiota. Kerran kuitenkin minullekin sattui sellainen ”selittämätön ilmiö”.

Olin nimittäin perustanut etsivätoimiston siinä 70-luvun taitteessa. Kysyntää salapoliiseille oli, joten pistin tuumasta toimeen. ”Vuokrasin” Tuusulan emännän entistä kauppatilaa, joka oli vuosikausia ollut tyhjillään.

Löysin siivotessani ikivanhan mapin, jonka päällä luki ”Mappi”. Avasin Mapin ja sillä samalla hetkellä syttyi lieskat lensivät huoneen toiselta puolelta. Suljin Mapin. Tuli rauhoittui. Avasin jälleen Mapin ja oranssit lieskat melkein söivät minut! Siinä vaiheessa tiesin, että tämä oli nyt niiden Multerin ja Skalin tehtäviä. Häivyin enkä enää koskaan palannut.

Nyt myöhemmin ymmärsin tuon tapahtuman tarkoituksen. Ilmiselvästihän Hän tai Se tai mikä lie tiesi, että minusta ei tulisi kunnon etsivää – eikä edes keskinkertaista.

Oivalsin, että minun oli häivyttävä, jotta pääsisin Teresan kanssa vihille.

Anna toimitukselle uutisvinkki! Voit vinkata myös anonyymisti.

Seuraava:

Edellinen:

Tuoreimmat