Rahapussissa asuu ongelma

Kolumni

Tanja Kallio

Ongelma rahapussissa ei tarkoita tällä kertaa sitä kuuluisaa Mattia, joka silloin tällöin saattaa kukkarossa asustaakin, vaan muovia, joka täyttää mukavasti pienen lompakon. Havahduin miettimään taannoin, että mahtaakohan rahapussissani olla liikaa erilaisia kortteja, kun koskaan ei löydy sitä oikeaa. Kun suorittaa kunnollisen etsinnän, menee tovi ennen kuin on saanut kaikki kortit käytyä läpi.

Kirjasto on yleensä paikka, jossa suoritan kortin etsinnän ennen kirjojen viemistä lainaustiskille. Olen muutaman kerran joutunut kirjastossa käymään läpi korttirepertuaariani ennen kuin oikea muovilätyskä löytyi. Kirjastonhoitaja katseli minua hieman omituisesti, kun puhuin itsekseni: ”Siis nyt kaivataan Vammalan kirjaston korttia. Tampere, Nokia, Ikaalinen, Äetsä, Vam… Joo tässä on oikea kortti”.

Toinen korttiongelma iskee aina silloin tällöin kaupassa. ”Ja oliko plussa-korttia?” kysyy myyjä. ”Kyllä mulla sellainenkin on, hetki vaan”, vastaan ja huokaisen huomatessani, ettei takanani ole jonoa. Taas alkaa hiljainen, yhden ihmisen mumina: ”Pelaajalisenssi, kela-kortti, ykkösbonus, s-etukortti, kirjastokortit, nippu muita kortteja, mmmmm.. tota eipä löydy plussa-korttia. Taitaapi olla hukassa. Ei voi mitään”. Ja niin jää yhdet plussapallot saamatta.

Suurin miete, jonka saan aikaiseksi, on kysymys: Mitä ihmettä teen kaikilla rahapussissani olevilla korteilla? Yhtä monta kertaa kuin olen asiaa miettinyt, olen myös siivonnut rahapussini turhista korteista ja joka kerta todennut, ettei siellä lopulta ole yhtään turhaa korttia. Kaikkia tarvitaan joskus ja varmuuden vuoksi niitä kannattaa raahata mukanaan.

Anna toimitukselle uutisvinkki! Voit vinkata myös anonyymisti.

Seuraava:

Edellinen:

Tuoreimmat