Teho-osasto

Kenraalin päiväkirja

Mika Hyssi

- MAINOS ALKAA -

- MAINOS LOPPUU -

Tahtoisin muistuttaa, että en omaa lääkäritaustaa, joten kaikki välineet ja lääkärien toimenpiteet ovat tuulesta temmattuja. Minä vain pidin niistä. -C.W. Waterberg

”Markku, sieltä on tulossa uhri, jota on ammuttu!” huutaa sairaanhoitaja ensiapupolin johtavalle lääkärille, Markku Tahvanaiselle. ”Selvä, Julia ja Seppo, tulkaa mukaani. Traumaykkönen valmiiksi ja varatkaa kolme pussia 0-verta!” käskyttää Tahvanainen samalla edeten kohti pääovea. Samassa polin ovet ryskyvät auki, kun tajutonta Mustikkajokea kuljetetaan vinhasti kohti hoitohuonetta.

”Valkoihoinen mies, tajuton, menettänyt reilun pussillisen verta, hengitysäänet heikot, keittosuola tippumassa”, selittää sairasauton kuljettaja lääkäreille. ”Nyt vauhdilla!”, ärjyy Tahvanainen.

”Nostetaan paareilta merkistäni. Yksi, kaksi, kolme, nyt! Luoti mennyt sisään toisen kylkiluun vierestä. Katsotaan ulosmenoaukko… helvetti, ei ole mennyt läpi. Nyt tarvitaan kirurgia, Seppo! Missä Seppo on?”, kysyy Markku hätääntyneesti. ”Seppo, tänne ja heti tai tämä mies kuolee käsiini!” Samalla hetkellä traumaykkösen ovi läiskähtää auki. ”Sori, että olen myöhässä. Siellä tuli toinenkin potilas”, selittää Seppo. ”Miten hänelle kävi?” ”Hän… kuoli. Mutta yhden potilaan kuoleminen riittää yhdelle päivälle. Siirretään leikkaussaliin!”

Kenraali seuraa sivusta, kun Mustikkajokea viedään leikkaussaliin. Sairaanhoitaja ohjaa hiljaisen kenraalin käytävään odottamaan ja tarjoaa kupillisen lämmikettä. Waterbergille ei maistu. Hän tuijottaa, kun lääkärit kiehnäävät kuin Ellun kanat Mustikkajoen ympärillä.

”Ei tällaista voi tapahtua…”

Anna toimitukselle uutisvinkki! Voit vinkata myös anonyymisti.

Seuraava:

Edellinen:

Tuoreimmat