Voihan teippi

Kolumni

Tanja Kallio

Joku tulevaisuuden toivo on löytänyt itselleen harrastuksen. Tosin luulen, että kyseessä on porukkaharrastus. Jotenkin näen, kuinka pienet ihmiset tuntevat itsensä niin aikuisiksi ja mahtaviksi, sillä heillä on teippiä ja paljon sanottavaa. He miettivät ja nauravat yhdessä keksiessään toinen toistaan parempia ajatuksia teipin käyttötarkoitukseksi.

Ensimmäinen vetää teippiä ympäri liikennemerkkejä. Yksi katsoo, ettei kukaan huomaa. Kolmas miettii seuraavaa kohdetta. Muut nauravat porukalla kaikkien fiksuudelle. Jostain kumman syystä luulen, että erään TV-ohjelman innoittamana muutaman osoitteen teippivarastot ovat tyhjentyneet ja ne on vedetty ympäri Kiikan keskustamaisemaa. Eipä siinä mitään, täytyyhän lapsilla puuhaa olla ja pojat ovat poikia ja plaa plaa, mutta jälkensä täytyy myös siivota.

Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun teippiä on vedetty tarpeeksi merkkien ympärille? Silloin se yksi onneton saa kuningasidean. ”Hei! Ajatelkaa kuinka pahoja ja koviksia me ollaan ja ihan parhaitakin vielä, kun kirjoitetaan tuohon kylttiin vähän ylimääräistä”, kuuluu ryhmän ideakellarista. Ja ei muuta kuin ryhmätyö aluille. Opastekyltti KIRKKO saa maalarinteippimäisen lisäosan VENE. Käsi ylös ne, joita tämä naurattaa. Niinpä.

Pohdin neljää asiaa: 1.Toivottavasti tämä ryhmä löytää itselleen ja elämälleen paremman tekemisen ja tarkoituksen. 2. Jos tämä ideanikkari toimiin yksin, niin muitakin harrastuksia on tarjolla. 3. Jos tämä teippikuningas onkin aikuinen, niin hanki itsellesi elämä. 4. Ja tässä asian ainoa positiivinen pilke: Onneksi se sana oli edes kirjoitettu oikein, nimittäin yhteen.

· ·

Anna toimitukselle uutisvinkki! Voit vinkata myös anonyymisti.

Seuraava:

Edellinen:

Tuoreimmat