Sillanpää ei ole perinteinen ooppera

Uutiset

Sillanpää-ooppera

Vanhan Sillanpään roolin esittää Sauli Tiilikainen. Takana hoitaja Päivi Nisula. Kuoro on oopperassa tärkeässä roolissa.

Hämeenkyrössä parhaillaan esitettävä Sillanpää-ooppera on erilainen oopperaelämys. Nobel-kirjailja F. E. Sillanpään elämästä kertovan oopperan on ohjannut Marco Bjurström ja säveltänyt Seppo Pohjola. Libretto on Panu Rajalan kirjoittama.

”Ooppera sai kehuja siitä, että laulun sanoista sai selvää ja esiintyjät olivat paljon liikkeessä. Teosta ei kannata verrata perinteiseen oopperaan. Sitä voi suositella kokeneiden kävijöiden lisäksi ensikertalaisille”, ohjaaja Marco Bjurström kertoo.

Sillanpää-oopperan musiikki on TampereRaw’n soittama. Kapellimestari on Petri Komulainen. Teos on äänitetty studiossa ja toistetaan esityksessä monikanavaisesti.

”Laulun sanojen selkeys selittyy osin sillä, että äänentoistolla ei tarvitse kilpailla orkesterimontusta tulevan äänen kanssa, jolloin teoksen äänenvoimakuuden saa pidettyä matalana”, äänisuunnittelija Tomi Pietilä valottaa.

Erityistä musiikin toistossa on myös se, että äänisuunnittelija miksaa musiikin vasta paikan päällä.

”Yleensä tallennetta käytettäessä miksaus tehdään etukäteen valmiiksi, toisin kuin tässä oopperassa. Tässä tapauksessa musiikki ei ole valmis soiva raita, vaan jokaisen instrumentin voimakkuus ja sijainti on erikseen säädettävissä. Jokainen esitys on aina hieman omanlaisensa”, Tomi Pietilä sanoo.

Ranskassa toteutettiin jo 1800-luvulla teatrofone, jossa kaksikanavainen ääni Pariisin oopperasta vietiin koteihin ja kahviloihin. Kaksikanavainen suoratoistopalvelu tarjosi käyttäjälle kokemuksen, jossa silmät sulkemalla saattoi kuvitella olevansa paikalla oopperassa.

Äänimaailma on kokenut muun muassa elokuvateattereissa murroksen, mutta oopperassa perinteinen kaksikanavainen äänimaailma elää edelleen vahvasti. Sillanpää-oopperassa kahden kanavan sijasta ääni kuullaan kahdeksan kanavan kautta, mikä tarjoaa kuulijalle täysin uuden kokemuksen. Yleisöä ympäröi luonnon äänien lisäksi musiikki.

TampereRaw’ssa viulua soittava Anna Angervo istuu normaalista poiketen yleisössä, kun musiikki soi. Solistit ja kuoro laulavat livenä.

”Soittajat ovat Sillanpää-oopperan äänimaailmasta positiivisesti yllättyneitä ja vaikuttuneita. Äänimaailma ja koko ooppera on todella korkeatasoinen. Soittajille uutta äänityshetkellä oli se, ettei laulu tule soiton kanssa samanaikaisesti”, Angervo kertoo.

Tomi Pietilän mukaan nykytekniikan mahdollisuuksien valossa tuntuu hassulta, että orkesteri soittaisi kaikissa esityksissä samat nuotit samassa järjestyksessä paikan päällä.

”Ulkoilmateatterissa orkesteri tarvitsisi kuitenkin mikityksen, eikä luonnossa pystyisi toteuttamaan samanlaista ratkaisua kuin studiossa. Studioakustiikan tuominen luonnon keskelle kuulostaa mielestäni parhaalta ratkaisulta tähän tarkoitukseen. Lämpötilan ja kosteuden muutokset asettaisivat myös suuret haasteet puisten instrumenttien kanssa”, Pietilä analysoi.

Sillanpää-oopperan ideoinut ja nuorta Nobel-kirjailijaa esittävä Waltteri Torikka uskoo, että monikanavaisella musiikilla pystyy syventämään yleisön elämystä.

”Ajatuksena ja kokemuksena on tosi hienoa, että yleisö on esityksessä niin sanotusti pääosassa: äänimaailman sylissä, jonka sisällä myös esiintyjät liikkuvat”, Torikka toteaa.

+ Sillanpää-ooppera, Myllykolun Kesäteatteri, Hämeenkyrö. Viimeiset esitykset ti 31.7. klo 19, ke 1.8. klo 19, to 2.8. klo 19. Lisätietoja www.festiwaalit.com.

·

Seuraava:

Edellinen:

Uudet

Scroll to top