MAINOS

Ei aa

Fisurannan Fiske

Tanja Kallio

Rikkaan isän sällinä sain oman huushollin jo parikymppisenä. Silloin naapuripirtissä asusti joku tärkeilevä professurska. Ja kaiken kukkuraksi engelsmanni.

Tämä prohvessoori puhui hieman hoono soomi. A-kirjainta äijä ei pystynyt ääntämään mitenkään. Aasta tulikin ei.

No tämä professori sitten lähti metsälle mutta kompastui kantoon ja kaatui suoraa päätä kusiaispesään. Kauhusta kankeana nero huusi: “Eipuei! Eipuei!” Eihän tuollaista avunhuutoa ketään ymmärtänyt (paitsi minä, mutta en silloin ollut paikalla) – proffa kun oli hyvinkin eristäytynyt.

Professori lähetettiin hullujenhuoneelle ja sielläpä hän eli elämänsä loppuun saakka. Kun kerroin tämän tarinan Teresalle, sain mitä olin aikaisemminkin saanut: kunnon haukut ja luuvitosesta.

Silloin tiesin, että ehkä minun olisi pitänyt kertoa kaikille, että professorin ääntämys ei ollut kaikkein parhainta – ja oivalsin, että Teresa oli minuun uhkaavalla tavalla lätkässä.

Tilaa uutiset sähköpostiisi

Uutiskirje on ilmainen.

Seuraava:

Edellinen:

MAINOS
Mainos: Vuorma ArtMainos: Vuorma ArtMainos: Vuorma Art
MAINOS

Tilaa Uutiskirje

Uutiskirje on ilmainen.

Tuoreimmat

Scroll to top