Kesä alkoi hiljalleen vaihtua syksyksi. Tarkkasilmäisimmät kulkijat olivat jo nähneet kellertävien lehtien leijailevan puiden oksilta alas maahan. Hirvilahti nautti vielä korkealta porottavan auringon säteistä. Kauppias Kuoppala hääräili myymälänsä edessä, asiakkaita valui verkalleen sisään ja ulos.

"Hrrr, hrr", kuului kunnanviraston yläkerrasta. Ala-aulan läpi paperipinkan kanssa pinkaissut liikuntasihteeri Pirkko Mäki pysähtyi kuuntelemaan korkeuksista kaikuvaa yninää. "Mitä ihmettä siellä tapahtuu?" hän mietti itsekseen ja päätti ottaa asiasta selvää. Ääni tuntui voimistuvan kunnanjohtajan huoneen oven lähistöllä. Mäki aukaisikin oven nopealla kädenliikkeellä. Kunnanjohtaja Keijo Niemi pelästyi yllättäen tullutta vierasta ja oli pudota pöydältä. "Mitä ihmettä sinä teet?" kysyi Pirkko Mäki. "Harjoittelen", vastasi kunnanjohtaja tarmokkaasti.

"Voin selittää sinulle, sulje ovi ja istu alas", pyysi kärpäspukuun pukeutunut Niemi. "Hyvä Pirkko. Asia on nähkääs niin, että tämä meidän tuorein seudullinen projektimme, Ahvenen Matkat on hieman hämärä. Äläkä vain kysy mitään, koska olen itse aivan pihalla. Joku matkailujuttu tämä ilmeisesti on. Olen kuitenkin päättänyt ottaa asiasta selvää. Aion osallistua projektityöryhmän seuraavaan kokoukseen, mutta en suinkaan julkisesti. Tarkoituksenani on olla kärpäsenä katossa, siksi harjoittelen", selitti kunnanjohtaja.