"Kuultuani toiminnanjohtaja Mustikkajokea ja kenraali Waterbergia Operaatio: Tiimlavtissapin alun värikkäistä tapahtumista, määrään molemmat välittömästi vankeuteen. Varusvarikkomies Tuohi, toimikaa!" komentaa ylijohtaja.

"Herra ylijohtaja, tämähän on aivan naurettavaa. Emmehän me edes ole tehneet mitään", puolustelee Mustikkajoki.
"Osuitte naulan kantaan, toiminnanjohtaja. Lukuunottamatta kenraali Waterbergin ylidramatisoitua kertomusta, ette todellakaan tehneet mitään operaation eteen. Teillä oli 24 tuntia aikaa, josta pääosan kulutitte autiolla saarella. Varusvarikon selliin vaan!" pälättää ylijohtaja palliltaan.

"Ellu, avaa sellin 14 ovi!" huutaa varusvarikkomies Tuohi vankilan päivystäjä Elina Järvenpäälle. "Ja kiinni", hän jatkaa, työnnettyään Waterbergin ja Mustikkajoen selliin.
"Ja niin sellin lukko kilahtaa", laukaisee Waterberg suustaan. "Tuleepahan tämä vankilaelämäkin koettua", kenraali jatkaa.
"Mikä häpeä, mikä häpeä", voivottelee taas ex-toiminnanjohtaja Mustikkajoki ja niistää nenänsä.

Seuraavana aamuna kaverukset eivät kömpineet pehmoisen untuvapeitteen alta, vaan heräävät sänkisen miesvartijan tylyyn aamutervehdykseen: "Ylös, ulos, taas sisään ja aamupalalle! Vauhtia nyt papparaiset, vuoroni päättyi jo viisi minuuttia sitten", ärjyy vartija hieman tokkuroissaan.
"Tätä tämä nyt sitten on, Mustikkajoki. Yhdessä tästä selvitään", lohduttaa kenraali Mustikkajokea.
"Kaikki ei nyt täsmää", mutisee kenraali, kun vartija juoksuttaa heitä aamupalalle.