Jykevä päiväkirjani,

Olen pahoillani. Huomasin, että viime vuoden aikana sivuillesi ei kahvitahroja lukuunottamatta ole tarttunut muistoja. Vaisua elämä on totta puhuen ollutkin. Kukaan ei muistanut edes syntymäpäivääni. Ja kahvi oli viime vuonna todella laimeaa. Mustikkajoki korjasi kahvinkeittimeni, eikä sillä sen jälkeen ole saanut kunnon kofeiinikupillisia. Mustikkajoestakin on tullut jotenkin kummallinen, etäinen.

Vuosi on vaihtunut. En tehnyt täksikään vuodeksi mitään lupauksia, ei minusta sellaisia ole pitämään. Mustikkajoki sen sijaan lupasi ikuistaa Varusvarikon filosofian – mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Nyt, uskollinen päiväkirjani, on aika aloittaa uusi vuosi, uusi elämä. Minulla on vielä niin paljon kokematta. Ja täytyyhän jonkun vahtia Mustikkajokeakin.

Taakse poistu!