MAINOS

Ote elävästä elämästä

Kolumni

Tanja Kallio

Olen juuri viettänyt yhden tunnin yrittäen opettaa virkkaamista ekaluokkalaisille. Vain muutama luokassa osaa virkata saati on koskaan edes kuullut sanan virkata. Minulla lienee pieni itsetuhovietti kun vielä kurkkukipuisena yritän selittää, ettei se virkkaus niin kauheaa ole.

Eräs poika sanoi, että kyllä hän osaa matikan ja äikän, muttei tällaisia naisten juttuja. Ja miksi edes pitäisi?!? “Äh!” “Eikä!” “Emmää tällaista osaa!” “Ei tästä mitään tuu!” Kaikki nuo lauseet ja paljon, paljon muuta kaikuu vieläkin korvissani ja ensi yön varmaankin mietin, miten ihmeessä saan kaikille opetettua pitkän langan viemisen silmukasta läpi. Miten ne pienet sormet tottuvat siihen, ettei silmukkaa kiristetä niin, ettei siitä mahdu enää mikään läpi. Miten saan opetettua, ettei umpisolmu ole sama kuin kaunis virkkaussilmukka.

Olen tainnut ottaa itselleni mielenkiintoisen urakan näin koulun loppupäiviksi. Huomenna jatkan ja toivon, että edes muutama lisää hoksaa, mitä edes yritän heille opettaa.

Tilaa uutiset sähköpostiisi

Uutiskirje on ilmainen.

Seuraava:

Edellinen:

Tilaa Uutiskirje

Uutiskirje on ilmainen.

Tuoreimmat

Scroll to top