Museoviraston arkeologian osaston muinaisjäännösten hoitoyksikkö teki vuonna 2003 hoitotöitä 214 muinaisjäännöskohteella. Määrä on hieman enemmän kuin viime vuonna. Uusia kohteita hoidon piirissä oli 19. Muinaisjäännösten hoidon työllistävä vaikutus oli noin 35 henkilötyövuotta, kun viime vuonna vastaava luku oli 29. Työhön oli käytettävissä työllisyysvaroja runsaat 560 000 euroa, mikä on noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Hoito on osa muinaisjäännösten suojelua. Tuomalla muinaisjäännökset näkyviin ja kunnostamalla niitä maastossa ja maisemassa erottuviksi opetus- ja nähtävyyskohteiksi pyritään turvaamaan niiden säilyminen. Tieteellisen ja kansallisen kulttuuriperintömerkityksen lisäksi muinaisjäännöksillä on vankka paikallista identiteettiä, maaseudun kehittämistä, opetusta ja kulttuurimatkailua tukeva merkitys.

Pääosassa kohteista tehtiin tänäkin vuonna ylläpitäviä hoitotöitä, kuten vesakon raivausta ja heinäkasvillisuuden niittoa. Myös polkuja, portaita ja informaatiotauluja on kohennettu. Muutamissa kohteissa laiduntavat lampaat tai nautakarja. Hoitotyöryhmät huolehtivat silloin muun muassa aitausten kunnosta. Hoidon piiriin otetuilla uusilla kohteilla tehdään perusraivaus, joka on aina hoidon suuritöisin vaihe.

Äetsässä museovirasto paiski töitä Kiikan pappilan rautakautisessa kalmistossa. Vammalassa töitä tehtiin Kaukolan, Liekosaaren, Hiidenvainion, Roismalan Ristimäen, Vehmaanniemen, Rantavainionmäen ja Tuomiston rautakautisissa kalmistoissa, Pentin rautakautisella linnavuorella, sekä Sastamalan vanhan kirkon rautakautisella muinaisjäännösalueella, joka on historiallisen ajan kohde. Huittisissa museovirasto työskenteli Hiukkavainionmäen rautakautisella kalmistoalueella, Käräjämäen rautakautisella muinaisjäännösalueella, Palojoen kivikautisella asuinpaikalla, Räätikäsvuoren rautakautisella linnavuorella ja Vanhakoskella, joka on historiallisen ajan myllyn ja sahan paikka.