Suomen kaikilla 444 kunnalla on nyt internet-palvelu. Ensimmäisenä omat kotisivut sai vuonna 1994 Oulu. Samana vuonna nettiaikakauteen astuivat myös Joensuu, Jyväskylä, Suolahti ja Valkeakoski. Viimeisinä kotisivut avasivat tänä vuonna ahvenanmaalaiset Saltvikin, Getan ja Lumparlandin kunnat.

Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan lähes kolmannes kunnista oli avannut internet-sivut vuoden 1996 loppuun mennessä. Innokkaimmin internet-sivuja rakennettiin vuosina 1996-1999, jolloin vuosittain yli 50 kuntaa sai oman nettipalvelun. Yli puolet kunnista ja kaupungeista oli astunut internet-aikaan vuosituhannen vaihteessa.

Tiedot nettipalveluiden avaamisvuodesta Kuntaliitto sai kaikkiaan 314 kunnalta ja kaupungilta. Loput kunnista eivät pystyneet varmistamaan internet-sivujensa avaamisajankohtaa.

Ruotsissa kaikilla kunnilla oli internet-sivut jo vuonna 1998 ja Tanskassa vuonna 2001. Norjassa viimeinen kartoitus tehtiin vuoden 2003 lopussa, jolloin 96 prosentilla kunnista oli kotisivut.

Harrastelijatoiminnasta ammattityöhön

Alkuvuosina omia kotisivuja pidettiin kunnissa yllä lähinnä harrastelijavoimin ja kävijämäärät olivat pieniä. Seuraavassa kehitysvaiheessa internet nähtiin pääsääntöisesti tiedotus- ja markkinointikanavana.

Nykyään verkkotiedotus on Kuntaliiton mukaan kunnissa jo pitkällä. Lähes jokaisen kunnan nettisivuilta löytyy perusinformaatio kunnasta ja sen toiminnasta, ajankohtaisia tiedotteita ja tapahtumakalenteri.

Edistyneimpien kuntien sivustot ovat kehittyneet monipuolisiksi verkkopalveluiksi, jotka sisältävät vuorovaikutteisuutta, asiakasryhmittäin kohdennettuja sisältöjä sekä yhä laajemmin sähköisiä palveluja. Esimerkiksi mahdollisuus lukea luottamuselinten pöytäkirjoja ja antaa palautetta internetissä kuuluu jo useimpien kuntien peruspalveluihin.