Haja-asutusalueille laajakaista yksityisin varoin

Kolumni

Olemme jo tottuneet ajattelemaan, että Suomi on maailman johtava sähköisten palveluiden maa. Nokian ja sen alihankkijoiden menestyksen myötä olemme varmoja kansainvälisestä erinomaisuudestamme. Yhä uusia yrityksiä kansainvälistyy jättiläisten oppien mukaan. Viimeisten tilastojen mukaan kuvitelmamme ei kuitenkaan ole enää ajantasainen. Mitattaessa laajakaistayhteyksien määrää asukasta kohti Suomi on pudonnut jo viidennelle sijalle. Skandinaaviset naapurimaamme ovat jo menneet edellemme ja yhä uusia maita puskee ohitsemme.

Pitkien välimatkojen vuoksi on Suomessa vaikea tai jopa mahdoton tarjota kaikille kansalaisille valokuituun perustuvia laajakaistayhteyksiä. On mahdotonta ajatella, että yksinäisiä maatiloja tai muutaman talon pikku kyliämme koskaan saataisiin valokaapelin piiriin järkevin kustannuksin. Kulujaan karsiessaan teleoperaattorit houkuttelevat maaseudun talouksia luopumaan lankapuhelimistaan ja vaihtamaan kokonaan kännykkään. Ruotsissa asia ratkaistiin niin, ettei välitetty kustannuksista, vaan yhteiskunta hoiti asian kansalaisilta kerätyin miljardien verovaroin.

Suomessa olemme tottuneet siihen, että yksityiset yritykset ottavat riskin ja vastaavat valitsemiensa teknologiaratkaisujen tulevaisuudesta. Onnistuessaan ensimmäiset riskinottajat menestyvät, vaurastuvat ja luovat työpaikat.

Maan hallituksen puolitoista vuotta sitten liikenne- ja viestintäministeri Luhtasen ansiosta esittelemän laajakaistastrategian mukaan tulee kaikille kansalaisille olla tarjolla yhdenvertaisesti ja asuinpaikastaan riippumatta kattavat ja kohtuuhintaiset langattomat laajakaistayhteydet. Strategia on järkevä, mutta poliitikkojen tapaan hiukan toiveikas. Yhteiskunnan karsiessa fyysistä läsnäoloaan maakunnissa, sen palvelut siirtyvät välttämättä entistä enemmän verkkoon. Jatkossa ei enää vain tulosteta ja täytetä viranomaislomakkeita sähköisesti vaan myös itse sisältö siirtyy internetiin. Aikaisempaa korkeatasoisempi koulutus on mahdollista tarjota syrjäkylille sähköisesti, jos yhteydet pelaavat. Kohta kai postikin toimittaa kirjeet lähimmältä R-kioskilta sähköpostilla kansalaisen tietokoneelle. Soprano Oyj:n pari vuotta sitten esittelemä maailman ensimmäinen GSM-verkossa toimiva kännykkätelevisio ja tänä vuonna esitelty älylehti ovat visioita sähköisestä tulevaisuudestamme.

Myös kuntien johto on herännyt kilpailemaan kuumeisesti erilaisista call-centereistä. Enää kun ei ole väliä sillä, missä puhelimeen vastataan. Taajaan asutun alueen ulkopuolella ei yritystoiminnalla ole mahdollisuuksia selviytyä ja työllistää ilman nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Hyvänä esimerkkinä on oma perheyrityksemme, eräliike Pudasjärvellä, joka saa jo nyt tilauksistaan kolmanneksen internetin kautta ympäri Suomen. Sähköinen viestintä, markkinointi ja kaupankäynti oikein hoidettuina avaavat maailmanlaajuiset markkinat sijaintikunnasta riippumatta. Jatkossa palvelut kansalaisille monipuolistuvat ja mahdollistavat esimerkiksi vanhusten turvallisuuden valvonnan mobiilien yhteyksien avulla. Ehkä kone ei ole yhtä inhimillinen kuin ihminen, mutta turvaa sekin tuottaa enemmän kuin kokonaan yksin oleminen.

Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen “Internetin käyttö tietoyhteiskunnan reuna-alueilla” mukaan merkittävä osa väestöstä (13 %) on kokonaan tietoyhteiskuntakehityksen ulkopuolella ja internetin kotikäyttöä vieroksuvia on peräti 30 % väestöstä. Saman tutkimuksen mukaan internet-liittymien hinnat ovat tällä hetkellä liian kalliita tälle väestönosalle. He olisivat valmiita maksamaan internet-yhteydestä 10-20 euroa kuukaudessa.

Jokainen itseään kunnioittava maakunta on laatinut oman strategiansa tietoyhteiskuntaan siirtymiseksi. Niistä Kainuun laajakaistastrategia sanoo asiat harvinaisen suoraan. Sen mukaan ilman julkista tukea operaattorit eivät ulota tarjontaansa enää nykyistä pidemmälle. Kainuussa asuu 30 % väestöstä taajamien ulkopuolella ja heistä lähes 20 000 on myös laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien saavuttamattomissa. Saman selvityksen mukaan haja-asutusalueilla laajakaistan kysyntä on kuitenkin erityisen suurta. Peräti 75 % vastaajista katsoi tarvitsevansa laajakaistayhteydet heti ja 65 % oli tyytymättömiä nykyisiin yhteyksiinsä. Vastaavat toiveet ovat todellisuutta kaikkialla Suomen maaseudulla. Suomen noin 1 500 000:sta internetin käyttäjästä arviolta 300 000 asiakasta on hitaiden tietoliikenneyhteyksien varassa ja 120 000 taloutta paikoissa, joihin nopeita kiinteitä yhteyksiä ei voida lainkaan rakentaa.

Kehnojen tai kokonaan puuttuvien tietoliikenneyhteyksien vuoksi kyläyhteisöt eri puolilla Suomea ovat jo vuosia pyrkineet ratkomaan omaehtoisesti kaupallisten yhteyksien puutetta monimuotoisten teknologioiden avulla ja usein julkisen tuen varassa. Jotkut ovat onnistuneet kohtuullisesti, mutta usein melkoisin henkilökohtaisin taloudellisin uhrauksin. Useat hankkeet ovat kuihtuneet EU-tukien loputtua. Keski-Suomessa jopa Jyväskylän keskustassa on lopetettu kokonaan langattoman laajakaistan tarjoaminen yritysasiakkaille. Haja-asutusalueiden oikeutettuihin toiveisiin on uhrattu ja uhrataan miljoonia yhteiskunnan tukina vielä samaan aikaan, kun vanhan NMT 450 -verkon taajuus on jo ollut vapaana.

Liikenne- ja viestintäministeriö julisti ennen vappua vapaana olevan 450 megahertsin taajuuden toimiluvan haettavaksi. Kisaan ilmoittautui seitsemän hakijaa. Elisalla ja Finnetillä on entuudestaan oma verkko ja 3G-lupa, Saunalahti on ilman omaa verkkoa toimiva internet- ja laajakaistaoperaattori ja ranskalaisten omistama Digita toimii nykyisin monopoliasemassa TV- ja radioverkkojen vuokraajana. Cubio on venäläisomisteinen pieni palveluoperaattori, LynxNet on vastaperustettu pikkupeluri ja kokolailla tuntematon NMT on koettamassa nyt onneaan Suomessa ostettuaan juuri luvat Norjassa ja Ruotsissa. Todennäköisesti luvan saatuaan pienten yhtiöiden olisi pakko liittoutua jonkun nykyisen suuren operaattorin kanssa pystyäkseen rahoittamaan hankkeen. TeliaSonera ei hakenut toimilupaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Antti Kohtalan mukaan (HS 30.4.) toimilupa annetaan mieluimmin yhtiölle, joka on uusi toimija matkapuhelinpuolella. Suurista luvan hakijoista Elisalla ja Finnetillä on jo omat matkapuhelinverkot ja toistaiseksi hyödyntämättömät 3G-toimiluvat. Kilpailun lisäämisen kannalta vaikuttaakin, että kisasta tulee Ranska-Suomi-maaottelu. Digita ja Saunalahti ovat varsin erilaiselta taustalta ponnistavia yhtiöitä. Päätös on LVM:n mukaan odotettavissa vielä ennen juhannusta.

Ensimmäisenä julkisti omat suunnitelmansa suomalainen Saunalahti. MTV3:n uutisten (10.5.) mukaan palveluoperaattorina tunnettu Saunalahti tarjoutuu toteuttamaan maanlaajuisen mobiilin laajakaistaverkon aloittaen haja-asutusaluilta ja edeten taajamiin päin. Yhtiön mukaan se aloittaa mobiiliverkon pystyttämisen jo tänä vuonna ja parissa kolmessa vuodessa nykyaikaisella tekniikalla toteutettu verkko kattaisi koko Suomen. Helsingin Sanomien (11.5.) mukaan yhtiö kertoo panostavansa hankkeeseen yksityistä rahaa 30 miljoonaa euroa ja esittää, että haja-asutusalueen kuluttajan maksama hinta laajakaistapalvelusta olisi jopa alle puolet nykyisestä, noin 20 euron luokkaa kuukaudessa.

Kahden vuosikymmenen kokemuksella viestintäyhtiön toimitusjohtajana, olisi suuri houkutus hoputtaa liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehiä, että mitä tässä enää odotellaan. Telekonsultti Gapgeminin 10.5. julkaisema tutkimus kertoo, että jo nykyisillä laajakaistahinnoilla vanhojen operaattoreiden kannattavuus on heikkoa. On siis turha odottaa ihmeitä tapahtuvaksi siltä suunnalta. Kun tuossa tilanteessa suomalainen pörssiyhtiö julkisesti sitoutuu tarjoamaan haja-asutusalueille palvelut nopealla aikataululla ja vielä puolta halvemmalla, on syytä tehdä kansalaisia palveleva ja heidän kukkaroissa tuntuva päätös.

Annetaan yksityisen Saunalahden tehdä omilla rahoillaan mitä ovat luvanneet ja nopeasti. Toisin kuin Digitalla heillä on jo pitkä kokemus laajakaista-asiakkaiden palvelusta ja tunnetusti kyky tehdä asiat kuluttajalle edullisesti. Yhdistetään kyläyhteisöjemme hajanaiset verkot tuohon uuteen mobiiliin verkkoon ja saadaan siten täysi hyöty jo tekemästämme työstä.

Arto Tenhunen
Toimitusjohtaja, KTM
Soprano Oyj

Kirjoittaja on viestintäteknologian hyödyntämiseen erikoistuneen markkinointiviestintäkonserni Soprano Oyj:n toimitusjohtaja ja yritysten hyvään hallintaan keskittyneen Boardman Oy:n partneri.

Tilaa uutiset sähköpostiisi

Uutiskirje on ilmainen.

Rekisteriseloste

Seuraava:

Edellinen:

Menovinkit

Katso kaikki
Anna menovinkki

Tilaa Uutiskirje

Uutiskirje on ilmainen.

Rekisteriseloste

Tuoreimmat

Scroll to top