Filosofian lisensiaatti Pekka Koskisen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772-1808 tarkastetaan Tampereen yliopistossa lauantaina. Vastaväittäjänä on professori Kustaa H. J. Vilkuna Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Haapala.
Pekka Koskinen pohtii tutkimuksessaan, mikä oli sisämaassa sijaitsevan Hämeen linnan asema ja merkitys Ruotsin strategiassa vuosina 1772-1808. Kolmessa vuosikymmenessä linna koki huomattavan muodonmuutoksen. Sotilasylipäällikkö Stackelbergin vuonna 1772 Kustaa III:lle lähettämän raportin mukaan linnoitus oli surkeassa kunnossa. Suomen sodan aattona tilanne oli toinen. Vaikka rakenteissa ja rakennuksissa olikin tapahtunut ränsistymistä, oli linnoituksen puolustuskyky muutostöiden ansiosta huomattavasti kohentunut. Hämeen linnasta oli tullut todellinen tukilinnoitus, jollaiseksi päämajoitusmestari von Arbin sen halusi.
Pekka Koskinen on syntynyt Kalvolassa ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Tyrvään seudun Museossa museonhoitajana Koskinen on työskennellyt vuodesta 1993 lähtien.
