ILMOITUS

Verrannollisen prosentuaalista

Kolumni

Tanja Kallio

Jos x + y = 4 ja 3x – y = 2, niin mitkä ovat x ja y? Tai jotain sinnepäin. Olin matematiikan luennolla. Ensimmäinen matematiikan kurssi meni hyvin. Siellä piti osata tasan laskea yhteen, vähentää, kertoa ja jakaa. Osasin. Nyt katselin, kuinka opettaja kirjoitti taululle tulevia teemoja. Taululla komeilivat sanat: yhtälöt, prosenttilaskut, geometria, verranto. En päässyt edes sanojen loppuun, kun silmäni jäivät tuijottamaan prosentti-sanaa. Nielaisin pari kertaa ja vaivuin epätoivoon.

Yhtälöistä muistan lukioajalta sen, että yritin kysellä: “Mihin tätä tarvitsen?” Muiden lailla minäkin epäilin, että saan tulevaisuudessa kaupasta maitopurkin ilman x- ja y-tekijöitä. Ja ole saanut. Yhtälöistä muistan myös sen, että niiden aikana minulta meni herne nenään ja sukset ristiin ja päätin heittää graafisen laskimeni nurkkaan. Ei järin lupaava alku. Toivottavasti matematiikanopettajamme ei sano kertaakaan sanaa derivaatta. Voi olla, että joudun juoksemaan huutaen kohti ulkoilmaa.

En ole matematiikan vastainen lainkaan. Pidän itse asiassa matematiikasta. Mutta siinä vaiheessa, kun asiat menevät täysin yli hilseeni ja matkaavat toisella taajuudella kuin minä, mullehetikaikki-luonteeni nostaa päätään ja joudun keräämään kärsivällisyyteni rippeitä ja uskottelemaan itselleni, että kaikki menee hyvin. Menee, menee. Kirjoitin ylös lisää taululta. Luennon keskivaiheilla ilmoitettiin, että virallista tenttiä ei ole. Huokaisin helpotuksesta. Kun kuulin, että se korvataan matematiikankokeella, nielaisin taas pari kertaa.

Etsin viivaimen, ruutuvihon ja harpin. Menen tunnille ja opettelen ne prosenttipeikot ja verrannolliset asiat. Olen fiksumpi kuin nyt, kun tämä kurssi on päättynyt. Kunhan vain kerään itseni ja asenteeni. Mutta silti juoksen ja kovaa, jos kuulen sanan derivaatta.

·

Tilaa uutiset sähköpostiisi

Uutiskirje on ilmainen.

Seuraava:

Edellinen:

Tilaa Uutiskirje

Uutiskirje on ilmainen.

Tuoreimmat

Scroll to top