Tavallinen Nieminen

Peura

Aivan tavallinen Nieminen

Maanantai. Viikon ensimmäinen päivä. Työpäivä. Reilu nelikymppinen Sirpa Nieminen sonnustautuu sinisiin työhaalareihin. Päätä jomottaa viikonlopun iloittelun jälkeen, mutta työt on tehtävä. Meikkaamista Sirpa ei edes harkitse - tosin tällä kertaa pitkä ruskea tukka saa liehua vapaana. On nimittäin ruohonleikkuun aika. Silloin on turha itseään tällätä. Nieminen hakee ruohonleikkuria Pihakuja 7:n varastosta. "Huomenta, Nieminen", tervehtii isännöitsijä Vaijeri. "Onpa mukavaa, että olet jälleen täällä meidän pihakujalaisten joukossa", jatkaa Vaijeri iloisena. "Kyllä, kyllä", vastaa Nieminen ja kaataa bensaa ruohonleikkurin tankkiin. "Mitä muuten siellä kunnantalolla tapahtui?" utelee Vaijeri. "Sinähän olit lopulta oikein johtajakin", hän jatkaa. "Menneet on menneitä", vastaa Nieminen. Nieminen hyppää ajettavan ruohonleikkurin päälle. Pihakuja 7:n tuttu kasvo Sirpa Nieminen huoltaa tälläkin viikolla lähiön asiat kuntoon. Hän on talonmies. Aivan tavallinen talonmies. Aivan tavallinen Nieminen. Fiktiivinen Tavallinen Nieminen päättyy.

Peura

Lähtö

"Huomenta", tervehtii kunnanjohtaja Sentti neuvonnassa istuvaa naishenkilöä. Sentillä ei tosin ole harmainta aavistustakaan kuka on tuo kohtalaisen kurvikas, luultavasti kolmikymppinen nainen. Nainen ei kylläkään ole uusi työntekijä, vaan on ollut talossa jo kymmenkunta vuotta. Jostain syystä Sentiltä on naisen nimi hukassa. Nolon tilanteen estämiseksi Sentti hymyilee tervehtimisen jälkeen tuttavallisesti. "Ainakin hän tuntee minut", mutisee Sentti raahautuessaan ylös portaita. "Kunnanjohtaja Sentti! Herra Sentti!" kuuluu huuto kakkoskerroksen kahviosta. Joku naishenkilö sinkoutuu kahvipöydästä kohti Senttiä. "Ka, oma sihteerinihän se siinä. Mitä nyt?" ihmettelee Sentti. "Nyt on piru merrassa, herra kunnanjohtaja. Katsopa tätä olotilakyselyä - ja sitten tätä. Meitä on huijattu", kauhistelee sihteeri. "Olotilakyselyssä huijaaminen on vakava rike. Tähän on vain yksi ratkaisu", toteaa kunnanjohtaja vakavana. "Nieminen saa potkut. Ja se neuvonnan nainen."

Peura

Jossain todellisuudessa

On maanantai 16. toukokuuta. Siivoushuollon päällikkö Sirpa Nieminen löytää itsensä nukkumasta kunnantalon kahvion pöydältä. "Mitä hittoa minä täällä teen?" ihmettelee Nieminen ja voivottelee. Päätä jomottaa, eikä pöytä ilman pehmusteita ole mitenkään mukava nukkumapaikka. Kunnanjohtaja Sentti hoipertelee paikalle. "Voi herranen aika tätä pään jomotusta", toteaa kunnanjohtaja Niemiselle. "Eikä tätä rakennusta voi kunnantaloksi enää kutsua. Yläkerros on ainakin sellaisessa kunnossa pippaloiden jäljiltä, että ei tänne kyllä tänään ketään päästetä." "Mitkä ihmeen pippalot?" ihmettelee Nieminen. "Parempi kun et yritäkään muistaa. Sanotaanko että mitalia ei tänä vuonna tullut", toteaa Sentti. "Eipä mitään uutta sillä rintamalla", vastaa Nieminen. "Eipä niin, eipä niin."

Peura

Jossain tulevaisuudessa

On maanantai 16. toukokuuta. Siivoushuollon päällikkö Sirpa Nieminen löytää itsensä omasta toimistostaan. "Mitä hittoa minä täällä teen?" ihmettelee Nieminen ja pitelee päätään. Juhlittua on ainakin tultu. Särkynappeja naamaan, eiköhän jomotus sillä lähde. "Olipa muuten hyvät pippalot", toteaa ovensuulle hoiperrellut kunnanjohtaja Sentti. "Ja oli se kyllä mahtava ottelu - ja mikä ratkaisumaali viimeisillä sekunneilla! Selostajakin itki onnesta", hekumoi Sentti ja jatkaa: "Kunnantalo tosin on nyt sellaisessa kunnossa pippaloiden jäljiltä, että ei tänne kyllä tänään ketään päästetä." "Mitkä ihmeen pippalot meillä oikein oli? Ja mikä ottelu?" ihmettelee Nieminen. "Etkö muista? Voi herranen aika sentään. Suomi voitti eilen jääkiekon MM-kisat hermoja raastavassa loppupelissä! Etkö todellakaan muista?" kysyy Sentti Niemiseltä. "Hah, parempaa vitsiä en ole aikoihin kuullut", toteaa Nieminen ja purskahtaa nauruun.

Peura

Johtamista

Kello 08.19: "Mitä ihmettä sinä oikein teet?" karjuu tuore siivoushuollon päällikkö Sirpa Nieminen siistijä Virtaselle. "Enkö minä juuri äsken palaverissa sanonut, että sinä aloitat tänään kirjastosta. Mitä sinä tätä kunnantalon lattiaa luuttuat, kun se on aivan peilikirkas. Sen sijaan kirjastossa ei ole taaskaan käyty moneen viikkoon. En kyllä ihmettele yhtään kirjaston henkilökunnan ainaista nurinaa täysistä roskakoreista, kun täällä sitä hinkataan samaa lattianeliötä tunnista ja päivästä toiseen. No niin, jalkaa toisen eteen!" Kello 12.32: "Mitä ihmettä te vielä täällä teette? Ruokatauko on päättynyt jo aikoja sitten. Ja Virtanen: siellä kirjastossa on edelleen valtava määrä roskaa lattialla. Ei tämä tällainen peli vetele! Nyt menet kirjastoon kolme siistijäkaimaa mukanasi ja pistätte paikan kiiltämään." Kello 15.54: "Mitä ihmettä te täällä jonotatte? Työpäivä päättyy tasan kello 16, eikä minuuttiakaan aikaisemmin. Nyt menette Virtasen johdolla kirjastoon ja tyhjennätte vihdoin ne roskakorit. Mitä ihmeen teletappeja te oikein olette?"

Page 1 of 4 1 2 4
Scroll to top