Tavallinen Nieminen

Aivan tavallinen Nieminen

30.5.2005

Maanantai. Viikon ensimmäinen päivä. Työpäivä. Reilu nelikymppinen Sirpa Nieminen sonnustautuu sinisiin työhaalareihin. Päätä jomottaa viikonlopun iloittelun jälkeen, mutta työt on tehtävä. Meikkaamista Sirpa ei edes harkitse – tosin tällä kertaa pitkä ruskea tukka saa liehua vapaana. On nimittäin ruohonleikkuun aika. Silloin on turha itseään tällätä. Nieminen hakee ruohonleikkuria Pihakuja 7:n varastosta. “Huomenta, Nieminen”, tervehtii isännöitsijä…

Lähtö

23.5.2005

“Huomenta”, tervehtii kunnanjohtaja Sentti neuvonnassa istuvaa naishenkilöä. Sentillä ei tosin ole harmainta aavistustakaan kuka on tuo kohtalaisen kurvikas, luultavasti kolmikymppinen nainen. Nainen ei kylläkään ole uusi työntekijä, vaan on ollut talossa jo kymmenkunta vuotta. Jostain syystä Sentiltä on naisen nimi hukassa. Nolon tilanteen estämiseksi Sentti hymyilee tervehtimisen jälkeen tuttavallisesti. “Ainakin hän tuntee minut”, mutisee Sentti…

Jossain todellisuudessa

16.5.2005

On maanantai 16. toukokuuta. Siivoushuollon päällikkö Sirpa Nieminen löytää itsensä nukkumasta kunnantalon kahvion pöydältä. “Mitä hittoa minä täällä teen?” ihmettelee Nieminen ja voivottelee. Päätä jomottaa, eikä pöytä ilman pehmusteita ole mitenkään mukava nukkumapaikka. Kunnanjohtaja Sentti hoipertelee paikalle. “Voi herranen aika tätä pään jomotusta”, toteaa kunnanjohtaja Niemiselle. “Eikä tätä rakennusta voi kunnantaloksi enää kutsua. Yläkerros on…

Jossain tulevaisuudessa

9.5.2005

On maanantai 16. toukokuuta. Siivoushuollon päällikkö Sirpa Nieminen löytää itsensä omasta toimistostaan. “Mitä hittoa minä täällä teen?” ihmettelee Nieminen ja pitelee päätään. Juhlittua on ainakin tultu. Särkynappeja naamaan, eiköhän jomotus sillä lähde. “Olipa muuten hyvät pippalot”, toteaa ovensuulle hoiperrellut kunnanjohtaja Sentti. “Ja oli se kyllä mahtava ottelu – ja mikä ratkaisumaali viimeisillä sekunneilla! Selostajakin itki…

Johtamista

2.5.2005

Kello 08.19: “Mitä ihmettä sinä oikein teet?” karjuu tuore siivoushuollon päällikkö Sirpa Nieminen siistijä Virtaselle. “Enkö minä juuri äsken palaverissa sanonut, että sinä aloitat tänään kirjastosta. Mitä sinä tätä kunnantalon lattiaa luuttuat, kun se on aivan peilikirkas. Sen sijaan kirjastossa ei ole taaskaan käyty moneen viikkoon. En kyllä ihmettele yhtään kirjaston henkilökunnan ainaista nurinaa täysistä…

Olotilakysely 2/2

25.4.2005

“Nieminen, tulehan tänne”, huutaa siivoushuollon päällikkö Erja Karjunen keskusradioon. “Eiku siis tonne mun huoneeseeni”, korjaa Karjunen. “No niin, Nieminen. Arvaatko mitä minulla on tässä kädessäni? Ruskea, sinetöity kirjekuori, jossa on viime viikolla täyttämäsi olotilakyselyn tulokset. Ole hyvä ja nouse seisomaan. Tämä on juhlallinen hetki”, toteaa Karjunen iloisena mutta vakavana ja repii kirjekuoren auki. “Kas näin.…

Olotilakysely 1/2

18.4.2005

“Tulehan tänne”, komentaa siivoushuollon päällikkö Erja Karjunen. “Mikä on Niemisen olo tällä hetkellä?” utelee Erja ja jatkaa: “Meidän kunnalle on suurella rahalla kehitetty tällainen olotilakysely, joka pidetään jokaiselle työntekijälle kaksi kertaa vuodessa. Siinä on vaatimattomasti lähes kolme sataa työntekijän olotilaa koskevaa kysymystä. Kyselyn avulla saamme tulostettua kunnanjohtajalle kaikenlaisia hienoja käppyröitä ja hymiöitä, joita on sitten…

Riimi jos toinenkin

11.4.2005

Hei, miekkonen siinä, nyt tuo sottaaminen saa riittää. Katso nyt tätä lattiaa ja tuota mattoa, että voikin näin surkeasti sattua. Sulla on kengät ihan kurassa ja mulla maha jo alkaa murista. Eihän tässä ehdi ruokailla, kun täytyy sun vuokses’ lattia uudestaan kuurata. Hommaa kyllä riittää, siitä saan sua kiittää. Huh, nyt on lattiat kiillotettu ja…

Aivan tavallinen Nieminen

4.4.2005

Maanantai. Viikon ensimmäinen päivä. Työpäivä. Neljäkymmentä ja risat täyttänyt Sirpa Nieminen hapuilee kädellään hevimusiikkia syöksevän kelloradion napille. “Ole nyt hitossa hiljaa”, ärjyy Sirpa ja hakkaa kädellään radiota. Örvellysmelu vaimenee. Sirpa kieppuu muutaman kerran sängyssä, venyttelee laiskasti ja nousee ylös. Tyhjien kaljatölkkien, pikaruokalaatikoiden ja villakoirien täyttämästä olohuone-makuuhuonekompleksista Sirpa raahautuu kahvikupposelle. Mustana, tietenkin. Nieminen sonnustautuu sinivalkoiseen työasuun.…

Hetken huumaa

21.3.2005

– Kuka se viime viikolla käynyt harmaantunut mies oikein oli? Oli oikein elegantti ja viehättävä, utelee Aune Alajoki Niemiseltä. – Vanha tuttu vain. Ei sen kummempaa. – Mielenkiintoista ja ah, niin salaperäistä. Kenties joku nuoruuden viehätys? – Äh, hetken huumaa vain. – Vai hetken huumaa? Ahaa, juu. Huumasta tulikin mieleeni tämä uusi lauantai-iltojen show. Siinä…

Vanha kettu

14.3.2005

Kunnan siistijä Sirpa Niemisellä on ruokatauko. Mässäämisen ohella Nieminen tuijottaa ruokalan seiniä, kunnes muistaa eilen saaneensa kirjeen, jota ei kuitenkaan ehtinyt avata. Kirje on onneksi mukana. “Tervehdys, Sirpa! Tässä vanha kettu kynäilee pitkästä aikaa. Olen aloittanut jälleen päiväkirjamerkintöjen rustaamisen ja vanhoja merkintöjäni lukiessani havahduin, että olen totaalisesti unohtanut hyvän ystäväni omien räpellysteni keskellä. Vauhtia ei…

Karjusen ärähdys

7.3.2005

On maanantai. Siivoushuollon päällikkö Erja Karjunen kurvaa oranssilla Saabillaan kunnantalon parkkipaikalle. Valtavien lumikinosten vuoksi parkkipaikkoja on nyt tavallista vähemmän, eikä sopivaa reikää tahdo löytyä. “Voi parkkipirkkojen kevät”, tuhisee päällikkö Karjunen kulkupelissään. Minuuttien odottelun jälkeen Karjunen sammuttaa autonsa keskelle ajoväylää ja marssii kunnantalon ovesta sisään. “Keskusradio auki, neuvonnan nainen! Ja nyt siivousnaiset kuulolla. Täällä keskusradiossa ääntelehtii…

Elämää Marcon jälkeen?

28.2.2005

Kunnantalon kahviossa käy siistijöiden kesken kova supina. Monen siistijän yksi elämän kiintopisteistä, lauantai-iltojen BumtsiBum!-annos oli poissa. Ehkä kaikkein kovimmin nami-nami-shown päättymisen otti siivoushuollon päällikkö Erja Karjunen, joka ei ole poistunut huoneestaan koko päivän aikana. Ei edes vahva sumpin tuoksu ole saanut päällikköä raottamaan oveaan. “Menkää pois, menkää pois!” on Karjunen huutanut jokaiselle oveen koputtaneelle. “Erja…

Vain muutaman sentin tähden

21.2.2005

On helmikuinen maanantaiaamu. Siistijä Nieminen luuttuaa kunnantalon autioita käytäviä. “Noin, valmista tuli”, toteaa Nieminen itselleen. Kunnanjohtaja Sentin huone tosin on vielä siivousta vaille. “Maanantaitervehdys sinulle, hyvä Nieminen. Anna maanantaihali”, komentaa johtaja Sentti ja hyökkää kädet ojossa kohti huoneeseen astelevaa Niemistä. “Olettepa te aikaisin tulleet töihin”, ihmettelee Nieminen joutuessaan halituksen kohteeksi. “Kyllä vain, kyllä vain. Kunnan…

Tervetuloa, Sirkka!

14.2.2005

Pihakuja 7:n entinen talonmies – ja siinä sivussa myös taloyhtiön ainoa siivooja – Sirpa Nieminen ajaa punaisella Nissanillaan kohti kunnantaloa. Uusi rankka pesti yhtenä kunnantalon siistijöistä on alkamassa. “Ja tuosta vasemmalle”, neuvoo Nieminen itselleen ja vihdoin ruosteensyömä kauppakassi parkkeeraa kunnantalon ainoalle parkkialueelle. Kunnantalon pihassa odottaa jonkunlainen vastaanottodelegaatio. “Tervetuloa meille töihin, hyvä Sirkka!” toivottaa kunnanjohtaja Sentti…

Kaikki päättyy aikanaan 3/3

7.2.2005

“Rakkaat Pihakuja 7:n asukkaat, hyvät ystävät, hyvät naiset ja herrat”, aloittaa isännöitsijä Vaijeri. “Olemme kokoontuneet tänne yhteisömme sisäpihalle muistamaan ystäväämme ja läheistä työtoveriamme Sirpa Annikki Niemistä. Monille hän oli vain tavallinen Nieminen, näkymätön siivooja. Sirpa, olit temperamenttinen nainen. Kolminkertainen eläköön Sirpalle: Eläköön! Eläköön! Eläköön!” “No elänhän minä ja pitkään!” huutaa Nieminen etäämmältä. “Mitkä ihmeen hautajaispippalot…

Kaikki päättyy aikanaan 2/3

31.1.2005

On tavallinen maanantaiaamu. Talonmies Nieminen on totuttautunut luuttuamaan kerrostalon rappusia aamuisin. Unikin varmaan maittaisi, mutta aamun aviisin jakaja kolisuttaa viiden maissa siihen malliin, että soppakattilat keittiön kaapeissa kolisevat. Tosin mukavaahan se on antaa luutun laulaa aamuisin, kun raput ovat autioina. Ei ylimääräisiä häiriötekijöitä ja siivoaminen sujuu reippaasti. Nieminen saa aamun siivousurakan vihdoinkin valmiiksi. Hän löntystää…

Kaikki päättyy aikanaan 1/3

24.1.2005

On tavallinen maanantai-ilta. Talonmies Nieminen on totuttautunut luuttuamaan kerrostalon rappusia arki-iltaisin – aamu-uninen kun on. Ja mukavaahan se on antaa luutun laulaa, kun rapun yksinäiset mummot ja papat kerääntyvät Niemisen ympärille juoruamaan Pihakujan 7:n ympäristön tapahtumista. Esimerkiksi juuri hetki sitten viidennen kerroksen Seppo tiesi kertoa, että kadun toisella puolella olevassa omakotitalossa on palanut keittiön valo…

Lurittelua

17.1.2005

Nieminen on lurittelutuulella. “Miss’ on mun vanha luuta, punavartinen ja laho, mut’ pölyt kerää talteen ilman muuta. Liekö luuta taas unohtunut pihalle ja pojat potkineet vanhuksen hajalle? Ei näy luutaa, tekisi mieleni asiasta taas isännöitsijälle huutaa: Ei oo luutaa, millä mä nyt taloa kuuraan! Kas, sieltähän isännöitsijä Vaijeri jo saapuu, hitaasti mutta varmasti johtaja kohti…

Vesitansseja

10.1.2005

Perjantai 7. tammikuuta, kello 20.37 Niemisen puhelin soi. – Haloo? Nieminen puhelimessa. – Hyvää iltaa, Nieminen. Tai ei mitään hyvää. Nyt on nimittäin taas sellainen piru merrassa. TV-uutisissa Eva Polttila juuri kertoi, että huomisyönä on luvassa järkyttävän kova hirmumyrsky. Ja Helsingissä rakennetaan jo turvavalleja. – Sinulla on ilmeisesti joku idea takataskussa? – Kyllä, tietenkin on.…

Jutta M

3.1.2005

On lauantai. Uuden vuoden ensimmäinen päivä. Talonmies Nieminen kuorsaa naisellisesti omassa kämpässään, omalla sohvallaan. Tiuku näyttää melkein aamuviittä. Niemisen puhelin soi. – Haloo? Halå? Vastaa nyt, Nieminen. – Mitä? – Haudi, Nieminen. Täällä isännöitsijä Vaijeri. Oletko hereillä? – Kyllä. – Hyvä. Nyt on sellainen piru merrassa. Luin tuossa emännän tilaamia aviiseja ja järkytyin. Nythän on…

Kunnantalon bileet

27.12.2004

Pihakuja 7:n talonmies Sirpa Nieminen on matkalla kohti kunnantaloa. Kunnanjohtaja Sentti on kutsunut Niemisen ja ystävänsä isännöitsijä Elmeri Vaijerin kunnantalon loppuvuoden bileisiin. – Tervetuloa kunnantalon bileisiin, Sirpa. Sihteeri, kaksi kuppia! Ei pikakahvia! Pahvimukeissa! – Kiitos, kunnanjohtaja Sentti. Mikä meininki? – Meininki? Aa, meininki. Fiilis! Hyvä, hyvä fiilis. Hyvä tunnelma. Käsin kosketeltava. Molemmin käsin! – Tuota,…

Patu hoitaa

20.12.2004

Isännöitsijä Vaijeri ennättää Pihakujalle. Talonmies Nieminen odottaa innoissaan Siivouspalvelu Patu Otton eli Supon saapumista. – Tervehdys, Nieminen. Kas, ei näköjään Patu ole vielä ennättänyt paikalle. – Eipä ole näkynyt. – Mutta voi Ridge Forresterin jykevä leuka, miksi ihmeessä nuo roskikset ovat vieläkin nurin? Ja roskat lentelevät siellä täällä. Voi hyvänen aika tätä siivoa! – Kyllä…

Lentävät roskat

13.12.2004

Pihakuja 7:n kerrostalolähiön talonmies Nieminen on pihalla tavallisissa aamupuuhissaan. Pihan roskikset on vaihteeksi potkittu nurin ja nokkelilla kiusantekijöillä on riittänyt energiaa vielä roskapussien potkimiseen pitkin piha-aluetta. “Nyt riitti”, mutisee Nieminen käheällä äänellään ja päättää pirauttaa asiasta isännöitsijä Vaijerille. – Moro. – Haloo? Haloota, haloota? Kuka siellä? Vaijeri täällä. – Nieminen tässä. Tule tänne. Heti. –…

Kerrostaloviisut

17.5.2004

“It teiks tuu tu tankou”, hyräilee Nieminen ja aloittaa kolmannen kerroksen lattian puunaamisen. Hetken hyräiltyään Suomen euroviisukappaletta – joka odotetusti ei päässyt edes loppukilpailuun – Nieminen kajauttaa kurkku suorana kappaleen kertosäettä lattialuuttu mikrofoninaan. Isännöitsijä Vaijeri on juuri astumassa sisään kerrostalon ovesta, kun kuulee korvia hivelevän lauluäänen jostain ylhäältä. “Tämä täytyy saada nauhalle”, iloitsee Vaijeri ja…

« Vanhemmat  

MAINOS
Mainos: Vuorma ArtMainos: Vuorma ArtMainos: Vuorma Art
MAINOS

Tilaa Uutiskirje

Uutiskirje on ilmainen.

Tuoreimmat

Scroll to top