Heinäkuu on ruokojen, kaislojen ja muiden vesikasvien niittoaikaa. Työt ovatkin useilla mökeillä käynnissä. Kasveja voidaan poistaa joko koneellisesti tai viikatteella.

Isosta niitosta pitää ilmoittaa etukäteen

Vain pienimuotoiset niitot saa tehdä ilman lupaa. Isommasta niitosta tulee ilmoittaa kuukausi ennen niittoa vesialueen omistajalle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Suojelualueella niitoista on neuvoteltava viranomaisten kanssa.

Jos niittokertoja on useampi, kannattaa ensimmäinen niitto tehdä juuri ennen kukintaa kesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3-4 viikon välein. On myös hyvä muistaa, että etenkin ojien suilla vesikasvit pidättävät valuma-alueelta järveen tulevaa ravinnekuormitusta.

Kaikkia vesikasveja ei kannata niittää

Järviruoko, järvikaisla, järvikorte ja muut ilmaversoiset kasvit kannattaa niittää niin läheltä pohjaa kuin mahdollista. Kelluslehtisiä kasveja, kuten lumme ja ulpukka, voidaan niittää. Ne kuitenkin kasvavat usein takaisin vahvan juurakkonsa avulla. Ahvenvitaa, vesiruttoa, karvalehteä ja muita uposkasveja ei yleensä kannata niittää, koska ne lisääntyvät verson palasista ja niittäminen voi kiihdyttää niiden kasvua.

Niittojätteitä ei saa jättää ajelehtimaan

Suomen ympäristökeskus muistuttaa, että leikatut kasvit on aina kerättävä pois vedestä. Ajelehtiva kasvimassa edesauttaa rehevöitymistä, aiheuttaa esteettistä haittaa ja vaikeuttaa virkistyskäyttöä.

Leikatuille vesikasveille on varattava läjityspaikka. Kasvijätteet voi myös kompostoida.