Radonmittaukset tehdään purkilla. Kuva: Säteilyturvakeskus / Jarmo Lehtinen

Säteilyturvakeskuksen tekemän kartoituksen mukaan radontilanne kouluissa on melko hyvä.

Keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus oli kouluissa 87 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Sastamalassa radon mitattiin kahdeksassatoista koulussa. Mittaustulosten keskiarvo oli 46 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Maksimi oli 896 becquereliä.

Ensi vuonna voimaan tulevan säteilyläinsäädännön uudistuksen mukainen viitearvo 300 becquereliä ylittyi neljässätoista prosentissa koko maan kouluista kouluista. Kuudessa prosentissa Sastamalan kouluista ainakin yksi mittaustulos oli yli 300 becquereliä kuutiometrissä. Kahdessa koulussa, joissa radon piti mitata, ei mittauksia tehty. Koko maassa noin kolmannes kouluista, joissa radonpitoisuus olisi pitänyt mitata, ei tehnyt mittauksia.

Säteilyturvakeskuksen tekemien kartoitusten perusteella koulujen ja päiväkotien sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on pienempi kuin suomalaisissa asunnoissa mitattu keskimääräinen radonpitoisuus, joka on 109 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. "Suurin osa radonaltistuksesta koko elämän aikana tapahtuu siis kodeissa", kertoo tarkastaja Katja Kojo. Tästä syystä sisäilman radonpitoisuuden mittaaminen ja mahdollinen radonkorjaaminen asunnoissa on erittäin tärkeää.

Sisäilman radonmittaukset tehdään marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Tällöin saadaan hyvä arvio radonaltistuksesta.

Hajuton ja näkymätön kaasu, joka lisää keuhkosyövän riskiä

Radon on sisäilmassa esiintyvä radioaktiivinen kaasu. Se on hajuton ja näkymätön. Radonia syntyy jatkuvasti kallio- ja maaperässä olevan uraanin hajotessa.

Maaperästä radonpitoinen ilma pääsee sisätiloihin rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta. Pitkäaikainen altistuminen korkealle radonpitoisuudelle lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa todetaan vuosittain 2 000 keuhkosyöpää, joista noin 300 liittyy radonaltistumiseen.

Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoitsijoilla.