Sastamalassa on keväällä selvitetty Sastamalan Tukipalvelun toimitilojen sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Työntekijöillä on ollut oireilua, jonka epäillään johtuneen sisäilmaongelmista.

Tutkitut tilat ovat Äetsä-talon toisessa kerroksessa. Merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava haittatekijä on ulkoseinän lämmöneristeissä todettujen mikrobiepäpuhtauksien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden mahdollisuus kulkeutua sisäilmaan merkittävän alipaineisuuden johdosta sekä rakenteiden epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Näiden epätiiviiden rakenneliittymien kautta on myös mineraalivillakuitujen mahdollista sekoittua sisäilmaan.

Rakennuksen julkisivut tuulettuvat puutteellisesti, vesipellityksissä on epätiiveyskohtia ja vesipellitykset ovat myös lähellä vaakatasoa. Tutkimustulosten perusteella ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä sekä ikkunoiden kiinnityspuissa esiintyy mikrobivaurioita. Ikkunarakenteiden yleiskunto on huono

Vettä eristävissä rakenteissa on laajasti puutteellisuuksia ja epätiiveyttä.

Ilmanvaihto säädetään ensiapuna

Ensiapuna rakennuksen ilmanvaihto säädetään siten, että ulkovaipan rakenteiden epäpuhtauksien mahdollisuutta kulkeutua sisäilmaan vähennetään.

Lisäksi alkaa hankesuunnittelu, jossa ensimmäiseksi määritellään Äetsä-talon tarvitsemat korjaustoimenpiteet ja niiden laajuus.

Kaupunkikonsernin työntekijöille ryhdytään etsimään väistötiloja. Tavoitteena on, että muutto väistötiloihin tapahtuu alkusyksystä 2014.

Selvitys paljasti useita ongelmia

Sastamalan Tilakeskus teetti kuntotutkimuksen A-Insinöörit Oy:llä huhti-toukokuussa.

Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja pintakosteusmittauksin. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin rakenneavauksia rakenteiden kunnon määrittämiseksi. Läpivientien ja rakenneliittymien tiiveyttä arvioitiin aistinvaraisesti ja merkkiainekokeiden avulla. Tiiveystaso todettiin huonoksi.

Tuloilmakanavien seinämille ja eräille sisäpinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen määrää ja pölyn koostumusta tutkittiin näytteitä analysoimalla. Parissa näytteessä havaittiin normaalista toimistoilmasta poikkeavia mineraalikuitupitoisuuksia.

Myös sisäilman lämpötiloja, suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuuksia mitattiin. Ilmanvaihto todettiin riittäväksi, joskin melko korkeat lämpötilat ja alhaiset kosteusprosentit saattavat aiheuttaa herkille ärsytysoireita.

Ulkoseinärakenteista eri puolilta rakennusta otettiin materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Kaikissa otetuissa näytteissä esiintyi viite tai vahva viite mikrobivauriosta. Kun painesuhdemittauksissa todettiin, että rakennus on selvästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, korvausilmaa virtaa sisään vaurioituneiden rakenteiden läpi epätiiviiden rakenneliittymien kautta.