Äetsän voimalaitos.

Seitsemän järjestöä haluaa palauttaa Kokemäenjoen elinkelpoiseksi vaelluskaloille. Käytännössä voimaloiden yhteyteen olisi rakennettava ohitusuomat, joissa vesi virtaa ympäri vuoden.

"Haluamme pelastaa suurjoen vaelluskalakannan. Tähän asti vesivoimalat ovat sulkeneet koko virta-alueen, mutta vaelluskalojen on nyt aika saada osansa. Samalla luodaan alueelle kalastuspaikkoja, työpaikkoja ja matkailun mahdollisuuksia", sanoo aloitteen valmistellut puheenjohtaja Pekka Vuorinen Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistyksestä.

Kokemäenjoen pääuoman sulkee kolme 1920-1940-luvuilla rakennettua voimalapatoa. Äetsän voimalaitoksen kalaportaat ja Harjavallan voimalaitoksen kalahissi eivät toimineet. Kolsin voimalaitokselle kalatietä ei koskaan rakennettu. Myöhemmin käyttöön otetuille Tyrvään voimalalaitokselle ja Melon voimalaitokselle velvoitteiksi määrättiin vain kalanistutus, sillä vaelluskalat eivät enää päässeet nousemaan alempien voimaloiden ohi.

"Suomessa on vanhastaan rakennettu melko vähän ja lähinnä teknisiä kalateitä, jotka toimivat huonosti ja ovat talvisin kuivana. Siksi iloitsen tästä rohkeasta aloitteesta ohitusuomien ja ympärivuotisten virtaamien puolesta", sanoo kehityspäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Kokemäenjoki kuuluu Suomen suurjokiin. Se yhdistää Näsijärven Selkämereen. Vedet virtaavat Tampereelta Poriin joen pääuomaa ja järvireittejä myöten. Vaelluskalakannat ovat istutusten varassa.

Vaellusyhteyksien ja lisääntymisalueiden palauttamisesta hyötyisivät uhanalaiset kalat, kuten Itämeren lohi, siikakannat, harjus, meritaimen, ankerias, järvilohi, toutain ja nahkiainen.

Aloitteen ELY-keskuksille allekirjoittivat Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä sen Satakunnan ja Pirkanmaan piirit, WWF Suomi, Villilohi ynnä Pelastetaan vaelluskalat.