Minä pidän joulun ajasta yli kaiken. Joka vuosi toivon, että kello pysähtyisi, kun ensimmäisenä adventtina laitan kyntteliköt ikkunalle ja puiset tontut seisomaan sohvapöydälle ja kirjahyllyyn. Toivon, että kello pysähtyisi, kun itsenäisyyspäivänä ihmettelen lumisadetta. Kunpa se pysähtyisi silloinkin, kun aatonaaton kiireessä törmään vanhaan tuttuun Vammalan kadulla ja hyväntuulisesti kysellään kuulumiset. Toivon, että kello pysähtyisi, kun Meiju Suvas laulaa radiossa Joulun tunnelmaa.
Saman toiveen heitän aattona, kun aattona leikkaan ensimmäisen siivun kinkusta ja kauhon lanttulaatikkoa sekä rosollia lautaselle. Samoin jouluyön hiljaisuudessa, kun nautin joulun tunnelmasta. Silloin maailma tuntuu niin hyvältä ja haavoittumattomalta paikalta. Kamalaa ajatella, että jo Tapaninpäivän jälkeen kaikki on toisin. Nyt pitäisi taas osata tarttua hetkeen.