Tulvanäkymä Kokemäenjoen keskivaiheilta.
Ilkka Myllyoja
Kokemäenjoen keskivaiheilla tulva on saartanut rakennuksia.
Ilkka Myllyoja
Näköpiirissä ei ole nopeaa ratkaisua Kokemäenjoen tulvatilanteeseen. ELY-keskus kertoo, että sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia lisätään Pirkanmaan suurista järvistä. Ne ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla.
Kokemäenjoen juoksutuksia on ollut pakko rajoittaa Loimijoen tulvahuippujen aikana. Näin on estetty merkittävien vahinkojen syntyminen Huittisissa. Kokemäenjoen keskiosan alavat alueet tulvivat jälleen laajasti viime viikonloppuna.
Marraskuun alusta vetisessä muodossa tullut kokonaissademäärä on ennätyksellisen suuri. Se on aiheuttanut jatkuvia tulvaongelmia. Kokemäenjoen vesistön alueella on helmikuussa satanut jo yli 100 millimetriä vetenä, kun kuukauden keskimääräinen sademäärä on noin 40 millimetriä pääosin lumena.
Hyydeongelmat Kokemäenjoella ovat edelleen mahdollisia. Jääkannen muodostaminen juoksutuksia rajoittamalla olisi ELY-keskuksen mukaan erittäin vaikeaa ilman säännöstelyrajojen merkittäviä ylityksiä ja vahinkoriskin kasvattamista järvialueella. Se vaatisi yli kymmenen asteen pakkasen useamman päivän ajaksi. Lisäksi virtaama tulisi laskea alaosalla muutamaksi päiväksi alle 200 kuutioon sekunnissa, kun se nyt on yli 600 kuutiota. “Tämä on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta”, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kokemäenjoen veden lämpötila on laskenut jäätymispisteen tuntumaan. Jonkinlaista jäänmuodostusta ennakoidaan lähipäivinä olevan nähtävissä.
Hyydetulvan riskiä liennyttää se, että aurinko lämmittää päivisin jo hyvin. Sateita ei myöskään ole ennusteissa tällä hetkellä näkyvissä.
