Tulvapelto Huittisissa. Kuva: Satakunnan pelastuslaitos / Marko Toivio

Hyydeongelmat olivat Kokemäenjoella alkuvuonna hankalimpia pitkiin aikoihin. Niistä kärsittiin pääsääntöisesti Satakunnassa joen keski- ja alaosalla, mutta myös Sastamalan Kiikassa.

Suurten järvien säännöstelyn avulla Kokemäenjoen tulvatilanne pystyttiin hallitsemaan, eikä suurempia vahinkoja tapahtunut. "Tämän vuoden olosuhteita on verrattu jopa 1970-luvun Kekkostulviin, jolloin syntyi laajoja vahinkoja Porin seudulla", kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Hyydeongelmien jälkeen varaudutaan kevättulviin. Esimerkiksi Rauta- ja Kuloveden vedenkorkeuksia lasketaan maaliskuussa selvästi viime vuosien totuttuja alempia vedenkorkeuksia alemmaksi.

"Järvien juoksutuksia on pyritty pitämään helmikuussa ja maaliskuun alussa suurina, jotta järvissä olisi keväällä tilaa lumien sulamisvesille", Diar Isid toteaa.