Pienissä erikoisliikkeissä on yleensä mukava asioida. Tyypillisesti palvelu on hyvin henkilökohtaista ja ystävällistä. Pikkupuotien myyjät jopa lähtevät etsimään asiakkaan kanssa tavaraa hyllyjen sokkeloista. Ja henkilökunnan jopa tavoittaa. Tositteen saaminen voikin olla hankalampaa.
Useammassa erikoisliikkeessä minulta on kysytty, haluanko kuitin. Totta hemmetissä haluan! En ymmärrä, miksi jonkun pitää sitä erikseen kysyä. Vastauksen saatuaan myyjä tyypillisesti penkoo laatikon uumenista kuittivihon. Parhaimmassa tapauksessa hän vielä kysäisee, mille nimelle tosite kirjoitetaan. Raapustelun päätteeksi myyjä yleensä niittaa kassakoneen sylkäisemän paperin kiinni täyttämäänsä lomakkeeseen. Ihan niin vaikeaa toimenpidettä en kuitenkaan olisi kaivannut. Minulle riittää se kassakoneen antama dokumentti.
En tiedä, olenko pilkunviilaaja. Saatan olla. Kenties olen myös pykäläkettu. Siitä huolimatta haluan vielä seuraavallakin viikolla tietää, mitä olen ostanut ja etenkin, millä summalla.
