Tuuli puissa soi,
vanha mies kulkee tiellä toistaen sanaa moi.
Mies puhuu sekavia; hänellä ei ole yhtään kaveria.
Vanhat ystävät ovat jo lähteneet teille tietämättömille.
Hän yksin on, onneton.

Tuuli kovenee, miehen vauhti hiljenee.
Kylmä viima pysäyttää miehen,
nyt hän joutui aika liemeen.
Miehellä päällään vain ohut kesätakki,
päästäkin puuttuu lämmin lakki.

Tuuli iskee miehen maahan,
lapset nauraa räkättävät häntä.
Mies on lopussa, ei jaksa enää edes nousta.

Siihen jäi valkopartainen mies,
kylmän viiman tappama.
Viimeinen lämpö miehestä kaikkosi,
lämmin sydän kylmeni.