Suosittu PääMaja-näyttely jatkoajalle
"Tiesimme, että muotiliikkeen tarina herättää kiinnostusta, mutta emme osanneet ennustaa syys- ja talviajan näyttelylle näin suurta suosiota", iloitsee museon viestintävastaava Heli Tuominen.

Myös Liisa Mellin (vas.) oli useita vuosia töissä sisarensa Raija Mäkisen muotiliikkeessä. Kuva: Pukstaavi
Sastamalan seudun museon PääMaja-näyttelyn suosio on yllättänyt. Museo ja Sastamalan kaupungin kulttuuripalvelut ovatkin sopineet näyttelyn jatkumisesta Tornihuvilassa 25. helmikuuta saakka.
PääMaja-näyttely avautui yleisölle 1. lokakuuta. Tähän mennessä sen on nähnyt reilut 1 300 kävijää.
Näyttely kertoo tarinarikkaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hattukokoelman kautta vammalalaisen muotiliikkeen elämästä ja käsityöperinteestä.
– Olemme kiitollisia siitä, että näyttely on otettu niin hyvin vastaan. Tiesimme, että muotiliikkeen tarina herättää kiinnostusta, mutta emme osanneet ennustaa syys- ja talviajan näyttelylle näin suurta suosiota, iloitsee museon viestintävastaava Heli Tuominen.
Modistimestari Raija Mäkinen on suurella työpanoksellaan edesauttanut näyttelyn onnistumista.
"Raija on uskomattoman energinen nainen. Hän vierailee näyttelyssä viikoittain ja on jo useampaan kertaan vaihtanut esille uusia päähineitä", kertoo Tuominen.
Loppiaisviikonloppuna PääMaja-näyttely ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ovat mukana Suomen museoliiton tapahtumassa Hetki kulttuurin ja kahvin parissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lauantaina 7. tammikuuta kävijät pääsevät näyttelyihin ilmaiseksi ja PääMajassa kävijöille on tarjolla kahvia.
PääMaja-näyttelyn yhteydessä toimii jouluun asti Taitoa Tyrväältä -käsityöläisten Joulupuoti. Puoti ja näyttely ovat avoinna ti–ke 10–16, to–la 10–18 ja su 12–18. Joulun jälkeen näyttely on avoinna ti–pe 10–16 ja la 10–15.
Liput aikuiset 6 e, eläkeläiset ja muut erityisryhmät 4 e. Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy. Samalla lipulla pääsee myös Pukstaaviin.

PääMaja-näyttelyn ensimmäinen huone kertoo Bertta Ulvion muotiliikkeestä, joka toimi 1920–1950-luvulla. Kuva: Pukstaavi