"Teresa, Teresa", kuuluu vaimea ääni sängyltä. Teresa on nukahtanut penkille. "Fiske? Ihanaa, olet herännyt! Lääkäri Karilo, tulkaa heti tänne!" huutaa Teresa itkunsekaisella äänellä. "Mikä hätänä?" kysyy Karilo hätääntyneesti mutta tuhahtaa kun huomaa Fisken heränneen. "Hmm, pupillit reagoivat normaalisti. Kaikki näyttää ulkoisesti olevan hyvin. Fiske, mikä päivä tänään on?" kysyy lääkäri Fiskeltä.

"Tänään on lypsypäivä", vastaa Fiske suu virneessä. "Huumori on ainakin tallella. Olisiko jotain mitä et muista?" kysyy lääkäri. "Jos en jotain muistaisi, niin en kai sitä nyt teillekään muistaisi kertoa", vastaa Fiske hieman ihmetellen lääkärin kysymystä. "Heh, testasin vain miten aivosi toimivat. Hyvin näkyvät ideoivan. Lääkäri Jakarta tutkii teidät vielä, mutta minun puolestani pääsette kotiin huomenna. Te olette onnekas mies, kun teillä on noin vikkeläjalkainen vaimo. Parhainta jatkoa", hyvästelee lääkärin Fisken ja Teresan.

"Minä olen onnekas mies", toistaa Fiske ja muiskauttaa pusun Teresan poskelle. "Niin onnekas."