"Minulla on lapsi. Lapsi, jota en ole koskaan tavannut", puhelee Fiske hämmästyneenä yksikseen. Mielikuvat vaihtuvat Teresaan. Elämänkumppani on poissa.

Seuraavana aamuna seisoo kylän vanhempi konstaapeli Kaunismaa kahden kovaotteisen miehen kera ovella. "Sie senkin köriläs. Oot menny muitten naisten hameitten alle. Senkin käärme", haukkuu konstaapeli Fiskeä. "Niin, Fiske, olihan minulla asiaakin. Kunnanjohtaja Rannan suomin valtuuksin tulin heittämään sinut pois täältä. Pois tästä talosta, pois Fisurannasta. Nyt!" määrää Kaunismaa.

"Hetkinen, ei kunnanjohtaja omista minua, eikä tätä taloa", puolustautuu Fiske. "Ei omista taloa ei, mutta ex-vaimosi omistaa. Talo kuuluu hänelle ja hän on määrännyt häätämään ylimääräiset pois täältä. Kunnanjohtaja omistaa maan, joka tämän talon allakin on, joten hänelläkin on oikeus häätää sinut omalta maaltaan", jatkaa konstaapeli Kaunismaa. "Siis ulos!"

Fiske tietää konstaapelin olevan oikeassa. Teresanhan tämä on. Nyt Fiske häädetään talosta, jossa hän on viettänyt elämänsä kohokohdat. Fiske talsii kohti tuntematonta. Uskomattoman kaunis auringonlasku hymyilyttää vain hetken, kun Fiske soutaa pois Fisurannasta.