Satakunnan Kansansoutu on elämys kropalle ja mielelle
"Soutu seis ja airot ylös", komensi retken johtaja ja johtoveneen perämies Marja-Terttu Ruohomäki, kun Jokiairut oli edennyt kappaleen matkaa Rautavedellä. Airojen nostamisella johtovene kiitti sastamalalaisia aamukahvista ja lähdön järjestelyistä.
Aurinko saatteli perjantaiaamuna Satakunnan Kansansoudun matkaan Sylvään rannasta Sastamalasta. ”Soutu seis ja airot ylös”, komensi retken johtaja ja johtoveneen perämies Marja-Terttu Ruohomäki, kun Jokiairut oli edennyt kappaleen matkaa Rautavedellä. Airojen nostamisella johtovene kiitti sastamalalaisia aamukahvista ja lähdön järjestelyistä.
Matka jatkui joutuisasti ali Vammaskosken sillan ja Liekovettä myöten kohti Hartolankoskea. Johtoveneen airopareissa oli kokeneita soutajia, muun muassa Marja-Tertun oikea käsi Teuvo Lehtonen Äetsästä, Jukka Aarinen ja Johanna Kujansuu Kemira Chemicalsilta sekä Huittisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aimo Lepistö.
Johtoveneen miehistö piti pienen juomatauon Liekovedellä. Oikealta kajastaa kaksitorninen Tyrvään kirkko.
Kapulatietä ohi voimalaitoksen
Perjantaina retkeläiset ohittivat kaksi voimalaitospatoa. Tyrvään voimalaitoksella veneet kulkivat trailereiden kyydissä. Äetsän voimalaitokselle oli rakennettu kapulatie. Äetsän Kunto -81:n väki avusti veneiden nostossa ja miehistöt työnsivät veneen kapuloita myöten ohi padon. Viikonlopun aikana soutajien apuna on kaikkiaan viitisensataa jokipuosua eli talkoolaista lukuisista eri yhdistyksistä.
Iso kirkkovene rullaa keveästi kapulatietä myöten Äetsän voimalaitoksen ohi.
Pehulassa Patsaspuiston taukopaikalla porisi hernekeitto Keikyän kyläseuran soppatykeissä. Lounastauon jälkeen matka jatkui kohti Huittista.
Teuvo Lehtonen on Satakunnan Kansansoudun konkari ja johtoveneessä Marja-Terttu Ruohomäen oikea käsi.
Moni-ilmeinen jokimaisema
Tutut maisemat näyttävät joelta hyvin erilaisilta kuin maalta. Toisinaan sijainnin määritteleminen tarkasti on vaikeaa. ”Joki on hyvin moni-ilmeinen, joka vuosi löytyy uusia luontoelämyksiä ja mielenkiinnolla seuraamme rantojen rakentumista”, Marja-Terttu Ruohomäki kertoi.
Vammalasta Keikyään rannan penkereet ovat melko korkeat, soutaminen oli suojaisaa ja myötävirtakin tuntui avittavan mukavasti. Erityisesti Töörinkoskelta Pehulaan jokivarsi hivelee silmää.
Karhiniemellä Jokiairut oli muutaman minuutin edellä aikataulusta…
…mutta Lauhassa lähes tunnin myöhässä.
Huittisissa joki nousee peltojen tasalle ja navakka vastatuuli pääsi hidastamaan matkantekoa. Nopeasti nousseet sadepilvetkin pelottelivat. Karhiniemellä johtovene oli hieman etuajassa, mutta Lauhan taukopaikalla lähes tunnin ohjeellisesta aikataulusta jäljessä. Hienoinen väsymys paistoi miehistön kasvoilta, mutta Marja-Terttu Ruohomäen hymy ei hyytynyt. ”Ihmiset ovat iloisia, mieli on hyvä”, Ruohomäki sanoi. Hän oli tyytyväinen myös osallistujamäärään. ”Retkeläisiä on koko viikonlopun aikana suunnilleen saman verran kuin viime vuonna, noin 1 300.″
Kokemäen Kyttälässä jokivarsi kävi taas jyrkemmäksi. Useassa kohdassa uoman rantamille oli rakennettu kivistä komeita pengerryksiä. Välillä piti lossivaijereitakin varoa.
Johtovene rantautui Risten koulun rantaan puoli seitsemän aikaan illalla. Takana oli 44 kilometriä kaunista jokea. Miehistö hajaantui syömään ja edelleen tahoilleen – kuka kotiin, kuka tansseihin. Lauantaiaamuna Jokiairuen matka jatkui Marja-Tertun osaavassa komennossa kohti Harjavaltaa ja sunnuntaina edelleen Porin Aittaluotoon.
Kolme päivää ja 109 kilometriä
Satakunnan Kansansoutu järjestettiin nyt 26. kerran. Tapahtuma ei ole kilpailu, vaan vesistöretki meloen ja soutaen. Kolmen päivän aikana kilometrejä kertyy 109. Vaikka Satakunnan Kansansoutu tarjoaa fyysistä haastetta, ovat yhdessäolo, tuttavien tapaaminen, henkinen kulttuuriravinto ja kaunis jokimaisema olennainen osa retkeä.