Vanha kansa otti pääsiäispäivinä enteitä tulevasta säästä.

Jos koko pääsiäispäivä sekä etenkin ilta oli kirkas ja kaunis, tiedettiin sen lupaavan poutaista heinäkuuta sekä runsasta rehu- ja perunasatoa. Sateinen pääsiäinen tiesi kurjaa kesää. Pääsiäisen tuulten katsottiin näyttävän tuulen suunnan pitkäksi aikaa, jopa koko kesäksi.

Pääsiäinen määrää helluntain paikan, joten siitä otettiin näkymät myös helluntain säähän. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto listaa muun muassa Lounais-Suomessa yleisesti tunnetun sananparren: "Kun on pirttipääsiäinen, niin on nahkahelluntai." Siitä on ristiriitaisia tulkintoja. Nahan on sanottu viittavaan niin nahkasten alla pysyttelemiseen kuin paljaaseen nahkaankin.

Toisen pääsiäispäivän sään vanha kansa näki kantavan helluntaihin asti.