Mustapääkerttunaaras. Kuva: Jukka T. Helin

Ensimmäisiä hyönteissyöjiä on ilmaantunut Pirkanmaalle, vaikka sää on kylmennyt ja yöpakkasiakin on ollut.

"Esimerkiksi monien odottama, tuttu pihapöntöissä pesivä kirjosieppo on havaittu jo usealla paikalla. Mustanvalkokirjava kirjosieppokoiras laulaa aktiivisesti vallattuaan pesimäreviin", kertoo Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

Kirjosieppo on hyönteissyöjänä merkittävä puutarhan tuhohyönteisten hävittäjä, kuten muutkin hyönteissyöjät. "Pönttöjä ripustamalla saa kirjosiepon pesimään omaan pihapiiriin", Helin vinkkaa.

Useita havaintoja pitkin Pirkanmaata on myös leppälinnusta, joka on männikköjen tyyppilaji. "Leppälintukoiras laulaa näkyvästi korkealla puun latvassa, antennissa tai lipputankon päässä. Leppälintu esittää kuuluvaa matkintoja sisältävää säettään myös öisin", Jukka T. Helin kuvailee.

Koleudesta huolimatta haarapääskyjä ja räystäspääskyjä on ilmaantunut Pirkanmaan pesimäpaikoille. Törmäpääskyjä on myös joukosta tavattu.

Kerttujakin on saapunut Pirkanmaalle asti. "Hernekertun laulua, jota on verrattu kuivien herneiden ravisteluun pussissa, voi kuulla esimerkiksi kaupunkien omakotialueiden pihoilla, joilla on tiheitä pensasaitoja. Hernekertun tapaa myös kuivilta katajikkomäiltä ja metsänreunoilta", kertoo Helin. Toinen rehevissä puutarhoissa ja lehtometsissä pesivä kerttulaji on mustapääkerttu.

Kevät etenee nopeasti, vaikka hyönteissyöjien muuttoa säät eivät olekaan suosineet. "Pajulintuja ja tiltaltteja on jo yleisesti maakunnassamme. Ensimmäinen käkikin on kuultu. Kahlaajien muutto on parhaillaan käynnissä", Jukka T. Helin listaa. Kahlaajien jäämistä levähtämään Pirkanmaalle muuttomatkalla vaikeuttaa hänen mukaansa se, että pellot ovat kuivia ja tulvalammikoita ei juurikaan ole.

"Nyt on hyvä aika lähteä luontoon seuraamaan kevään edistymistä ja kokemaan iloa lintujen laulusta", kannustaa Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja.

Leppälintu antennissa. Kuva: Jukka T. Helin