Valtakunnan virallisen totuuden mukaan maaseutu autioituu ja EU:n maaseutumaisimman maan väestö pakkautuu muutamiin taajamiin. Sastamalassa, Huittisissa, Punkalaitumella ja Hämeenkyrössä kehitys on kuitenkin Joutsenten reitin mukaan ollut 2000-luvulla päinvastainen.

"Maaseutualueiden väestönkasvu on riittänyt pitämään toimialueen väkiluvun 2000-luvulla kutakuinkin ennallaan reilussa 50 000 asukkaassa", kertoo Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne. Väestö on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 ainoastaan harvaan asutuilla alueilla (+2,9 %). Eniten väestöään on menettänyt keskusta-asutus (-8,1 %).

Tiedot käyvät ilmi Joutsenten reitin väestönkehitysanalyysistä. Se löytyy uudesta kehittämisohjelmasta Luova Laakso 2020, joka on jätetty maa- ja metsätalousministeriölle.

Väestönkehitystä on Joutsenten reitillä analysoitu Tilastokeskuksen ruutupohjaisen paikkatiedon avulla. Alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 250 metriä x 250 metriä. Vertailussa on seurattu samojen ruutujen väestönkehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2010. Ruutuja on yhteensä 40 432.

Asuttujen ruutujen määrä on Joutsenten reitillä kasvanut 2000-luvulla kasvanut yhdellä prosentilla. Ruuduista on asuttuja 16 prosenttia.

"Harvaan asuttujen ruutujen väestö on kasvanut nopeimmin Hämeenkyrössä (+17,7 %) ja Sastamalassa (+3,1 %), jossa nämä alueet ovat myös positiivisimmin vaikuttaneet koko kunnan väestökehitykseen. Huittisissa nopeimmin ovat kasvaneet keskustan viereiset lähiöalueet (+7,2 %)", sanoo Petri Rinne. "Väestönkasvustaan huolimatta myös Hämeenkyrö on menettänyt 12 prosenttia keskusta-alueiden väestöstään. Huittisissa ja Punkalaitumella keskustojen väestötappio on ollut kymmenen prosenttia ja Sastamalassa kuusi prosenttia", hän jatkaa.

Joutsenten reitin kehittämisohjelma tulevalle EU-ohjelmakaudelle 2014-2020 esittelee 24 kehittämisstrategiaa palveluyrittäjyyden, teollisen yrittäjyyden, uusiutuvan energiatuotannon, maa- ja metsätalouden, matkailun, kylätoiminnan, nuorten hyvinvoinnin ja kulttuurituotannon painopisteissä. "Väestökehitysanalyysin valossa erityistä huomiota tullaan kiinnittämään keskusta-alueiden asuinviihtyvyyteen, yhteisöllisyyteen ja elämänlaatuun", sanoo Petri Rinne.

Seitsenvuotisen kehittämisohjelman kustannusarvio on 10,5 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 65 prosenttia. "Ohjelmasopimus allekirjoitettaneen maa- ja metsätalousministeriön kanssa ensi vuoden puolivälissä, minkä jälkeen avataan ohjelman hankehaku", Rinne ennakoi.