Kesäkiikari

Lapset kiirehtivät koulutielle. Aurinko paahtaa keskipäivällä, mutta illalla varjot jo pitenevät. Koivuista putoavat ensimmäiset kellastuneet lehdet. Lienevätkö kuivuuden vai ajan töitä? Myöhäiskesän henkeä kuitenkin. Neljä vuodenaikaa ovat rikkaus. Eipä sitä ainaista kesääkään jaksaisi. Mitä odottaisi, jos ei voisi odottaa kesää? Mikä rytmittäisi loman ja arjen? Olisiko edes kesälomaa, vai olisiko se vain loma? On aika kaivaa kesäkiikarin kotelo käsille.

Pilvimassat kerääntyvät, taivas mustuu. Ilmassa on ukkosen makua, jotain julmaa ja uhkaavaa. Ulkona ei tee mieli olla, mieluiten pysyn kotona, viltin alla. Onneksi pian ohi on, ukkosen jyrinä armoton.

Kesällä baanat täyttyvät moottoripyöristä ja mopoista. Liikenteessä pärisevät kaksipyöräiset tuovat allekirjoittaneelle mieleen vapaudentunteen, kun itse puuskutan eteenpäin yhdeksänkymmentäluvun japanilaisvalmisteisessa metallihäkkyrässä. Toisaalta talvella neljästä pyörästä ja lämmityksestä on etua. Kaikella on kääntöpuolensa. Auringonpaahteessakin kannattaa muistaa, että liikennesäännöt pätevät siinä missä keskitalvellakin. Ylinopeus ja sääntöjen noudattamatta jättäminen on pahinta, mitä kaksipyöräisellä voi esimerkiksi vilkkaassa taajamassa tehdä. Siinä vaarantaa itsensä ja samalla kaikki muutkin.

Mielestäni kesälomaksi ei kannata tuhertaa tiukkaa aikataulua. Ohjelmoidussa lomassa piilee lomastressin vaara, kun oikutteleva sää sotkee puolet suunnitelmista ja muutenkaan ei kuitenkaan ehdi tehdä kaikkea mitä piti. Kännykkä kannattaa sulkea - jos jollain on asiaa, niin sopii soittaa myöhemmin tai lähettää sähköpostia. Minun kesälomani on vapaata aaltoilua fiilispohjalta. Mökillä voi viivähtää, kun jaksaa. Sateen rummuttaessa ikkunaan on mukava tehdä kotona pieniä sisäaskareita. Poutapäivä soljuu leppoisasti polkupyöräretkellä ja helteinen hetki vaikkapa kesäkaupungin vilinää katsellessa. Jos menojalkaa kutittaa, niin auto on helppo startata päivän tai muutaman reissulle. Rentouttavaa lomaa!

Jos uimarannalla kellistely ei kiinnosta ja huvipuiston vermeet on jo koettu, mutta menojalkaa jomottaa, sijoita itsesi jonnekin Suomen suven lukemattomista kesätapahtumista. Eilen alkoi nelipäiväinen Tammerfest-kaupunkifestivaali ja koko viikonlopun keikutaan Joensuun Ilosaarirockissa. Eikä tule unohtaa Pori Jazz -viikkoa, joka starttaa lauantaina. Tapsan Tahdeilla tunnelma on katossa 25.-29. heinäkuuta. Toisenlaista gloriaa elämään tuo Hämeenlinnan Harvoilanmäellä järjestettävät asuntomessut. Näyttelyasuntoihin voi kurkistaa perjantaista alkaen aina elokuun puoliväliin saakka. Suomen suvessa tapahtuu!

Auringon huumaa, kultainen pallo korkealla ilmassa, sykkii tavatonta lämpöään. Ei ole paikkaa sellaista, jossa välttyisi katsomasta, uskomatonta keltaista, kesäkauden nättiä, jättiä.

Eletään kesäkuuta. Lämmin auringonpaiste on vaihtunut koleaan sadesäähän. Kuuma pikitie on vain varjo eilisestä. Kaikki on märkää. Kastun. Minun on kylmä. Missä on aurinko?

Halki kesäyön avaruuden haluan pitää sinut sylissäni, kantaa aamuun uuteen, tuntea lähelläni.

Kesä on tullut ja ilmassa liitelee enemmänkin tavaraa kuin vain allekirjoittaneen harhailevat ajatukset. Kärpäset, itikat ja muut hyönteiset ovat tulleet parin viime viikon aikana hyvinkin tutuksi. Parvekkeen oviaukosta ovat itsensä kutsuneet sisään monen monituiset lentävät oliot, joiden parissa minulla ei ole aikaa eikä kiinnostusta keimailla. Puhe ja sormella osoittaminen ei yleensä ole tehonnut, mutta kärpäslätkällä on saanut tahtonsa läpi. Kuitenkin aika ajoin öisin on saanut kuunnella pörinää ja pärinää. Kerrostaloissa moniin oviin on teipattu Ei mainoksia -kyltti. Tarvetta on myös Ei hyönteisiä -vinjetille. Mahtavatko kärpäset ja kumppanit osata lukea?

Linnut visertävät, ampiaiset pörräävät, aurinko porottaa ja laitumet viheriöivät. Jotain kuitenkin puuttuu. Missä ovat lehmät? Herttaa ja Helunaa on näinä päivinä melko turha huhuilla. Asiasta tuli taannoin puhe, kun olimme kaverin kanssa automatkalla. Ajoimme kolmattasataa kilometriä ja kyttäsimme tienvieruja. Kotiin päästyämme summasimme nähneemme yhden talon lehmät ulkona laitumella. Lehmihaat kuuluvat maaseudun kesään. Tai ainakin kuuluivat. Tyhmä maalainen kysyy, että miksi lehmiä ei pidetä ulkona?

Tuore vadelma maistuu paitsi sellaisenaan, myös esimerkiksi smoothiessa tai pannarissa. Kesän hittiaamiainen on lämmin vadelmamunakas. Vadelmamunakas 1 viipale vaaleaa paahtoleipää 1 dl ruoka- tai ranskankermaa 3 munaa 0,75 dl sokeria 0,5 tl vaniljasokeria 0,25 tl suolaa Paistamiseen: juoksevaa margariinia Pinnalle: 4 dl vadelmia 2 rkl tomusokeria Poista leivästä kuoret ja murenna loppu viipale kulhoon. Sekoita joukkoon kerma, munat, sokerit ja ripaus suolaa. Vatkaa kevyesti. Kuumenna pinnoitettu paistinpannu, lisää tilkka rasvaa ja kaada munakasseos pannulle. Sekoittele munakasmassaa muutaman kerran ja pane pannun päälle kansi. Anna munakkaan hyytyä miedolla lämmöllä. Lisää hyytyneelle, mutta vielä mehevän kostealle pinnalle vadelmat. Kuumenna hetki ja valuta munakas tarjoiluvadille. Puuteroi pinta tomusokerilla, jonka voit tupruttaa päälle tasaisesti teesiivilän läpi. Tarjoa marjamunakas lämpimänä aamu- tai välipalalla. Ohje: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto Sopulin Kesäkiikari päättyy.

Kesäkuumalla jotkut ottavat elämänsä ensimmäiset askeleet. Mitähän he tuolloin ajattelevat? Soikohan heidän päässään Kesän lapsi -biisi Katri Helenan tulkintana? Tuskinpa tuntevat koko daamia. Kesäkuumalla on hauska olla tekemättä mitään. Tosin siihenkin kyllästyy. Pitäisi ymmärtää laiskottelun olevan työtä, jolloin siitä voisi nauttiakin. Tosin silloin se saattaisi käydä työstä. Kesäkuumalla voi käydä uimassa ja saunassa. Jos ei halua tehdä kumpaakaan, voi olla toisten ajatuksissa mukana.

Kesä nimittäin. Vaikka elokuuta vasta polkaistaan käyntiin ja monilla lomakin alkaa vasta olla parhaassa terässään, ei kesä ole enää kuin muisto vain. Ennustan, että kun almanakka vaihtuu elokuun puolelle, vääntää säänhaltijamenninkäinen samalta seisomalta sadehanat päälle. Elokuussa ei mummon kesätomaatit tarvitse kastelua, sillä vettä tulee niskaan kaatamalla. Ja kylkiäiseksi vielä kunnon ukkoskuuro. Viisas mies puunaa koko suvun menopelit ja antaa sateen huuhtoa pesupulverit. Voi pojat, kyllä tulee kesää ikävä.

Vanha kansa seurasi tarkkaan tiistaina alkaneen naisten viikon säitä. Viikon ei uskottu sujuvan sateitta, koska naiset ovat kovia itkemään. "Jos on poudat, niin varokaa sitten ämmäviikkoa, kyllä ämmät kastelee", tietää Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto. Erityisesti Saaran, Reetan ja Mataleenan sanottiin kastelevan kinttunsa joka kesä. Tällä kertaa kaksi ensimmäistä olivat kuivin jaloin ja poutaiselta näyttää lauantainen Leenan päiväkin.

Aurinko valaisee tienoon, se aamulla aikaisin nousee ja iltamyöhään laskee. Aurinko tuo väriä kuukaudeksi pariksi, se iloa luo ja yhteiseloa siivittää. Aurinko on huumaa, kesän ilosanomaa kuumaa.

Kesälomalla kannattaa unohtaa työasiat ja nauttia kesälomasta. Aivojen toiminnalle säännöllinen unirytmi, toistuvat vapaa-ajat ja lomat ovat tärkeitä. Viime kädessä aivot säätelevät ihmisen kaikkien muiden elinten toimintaa ja ylläpitävät elämää. Uni on ihmisen aivotoiminnalle tärkeä vaihe, se tavallaan lataa akkuja. "Aivot toimivat myös unen aikana, välillä jopa paremmin kuin valveilla ollessa. Tästä johtuu se, että jos joku ongelma nukkumaan mennessä tuntuu ylitsepääsemättömältä, se saattaa aamulla ratketa kuin itsestään. Kortistonhoitaja on ollut yöllä töissä ja pannut palasia paikalleen", selvittää Eteran ylilääkäri, neurologi Juhani Juntunen. Pitkäaikaisesta univajeesta tai rasituksesta johtuva väsymys vaikuttaa nopeasti aivojen toimintaan. Väsymys alentaa merkittävästi ihmisen vireystilaa ja heikentää muistin toimintaa. Väsymys on myös työturvallisuusriski, sillä väsyneenä tarkkaavaisuus herpaantuu helposti. Loma onnistuu parhaiten, kun unohtaa työasiat loman ajaksi työmaalle. "Salkkumikro kannattaa jättää suosiolla työpaikalle ja mielellään pitää kännykkäkin lomalla kiinni", Juhani Juntunen neuvoo. Lomalla kannattaa tehdä kaikkea sitä mikä tuntuu mukavalta, mutta kuitenkin kohtuudella. Esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa elimistössä samantapaisia oireita kuin stressi. Tupakointiin taas liittyy kohonnut aivoverenkierron häiriön riski.

Kesäillan valssi -ohjelma juontajanaan Sari Tamminen on yhtä kiinteä osa kesää kuin vaikkapa mansikat ja varhaisperunat. Niitä jokaista on ilo nauttia ainakin kerran kesässä. Jo kymmenenä suvena Tamminen on vaihtuvine aisapareineen tuonut kesäisten tanssilattioiden huuman kotien olohuoneisiin. Tunnelmaa ovat vuosien saatossa olleet luomassa monet Suomen ykkössarjan solistit ja tuoreet lahjakkuudet Reijo Taipaleesta Arja Korisevaan ja Yölinnun Simo Silmusta Jari Sillanpäähän. Jokaiselle jotakin ja kaikkea kaikille. + Kesäillan valssi | YLE TV2 | torstaisin klo 21

Kun uudet perunat, sillit ja grilliherkut on nautittu, niin yötöntä yötä on mukava fiilistellä musiikin tahdissa. Kappaleet assosioituvat helposti hetkeen ja kuukausien päästä syksyn pimeydessäkin voi keskikesän juhlan tuoda luokseen sävelten siivin. Minun juhannukseni alkaa, kun kuulen radioaalloilta Georg Otsin Saarenmaan valssin ja Pekka Kuorikosken Juhannusyön. Tästä kesästä eteenpäin taidan lisätä toivomuslistalle myös Sir Elwoodin hiljaisten värien Suomineidon. Juhannuslaulu on ihan eri juttu kuin kesähitti. Kesähitti kestää kesän, mutta juhannuslauluihin palataan vuosi toisensa jälkeen - kuin joululauluihin konsanaan. Mitkä ovat sinun juhannuslaulujasi?

Viime päivät ovat tarjonneet makoisia ilmoja. Vaikka eilen ripsaisikin muutaman saavillisen vettä yläilmoista maanpinnalle, on ilo otettava irti jokaisesta päivästä. Kesä on Suomessa lyhyt ja arvaamaton. Monet ovat aloittaneet kesänvieton rannoilla, toisten kesään kuuluu ehdottomasti mattojen kuuraus. Mäntysuovan tuoksuissa kaikkoaa viimeisetkin epäilyt siitä, onko nyt kesä. Kyllä on! Lämpömittarikin sen viimeistään kertoo.

Kala halstrattuna, grillattuna tai loimutettuna keikkuu kesällä kotikokkien ruokalistojen kärjessä. Kalaonnen voi varmistaa hankkimalla antimet kaupan tiskiltä tai rannasta suoraan ammattikalastajalta. Muinaissuomalaiset pyysivät hyvää saalista Ahdilta. Mikael Agricolan suomalaisten jumalien luettelossa vuodelta 1551 Ahti esiintyy hämäläisten vedenjumalana tai kalastuksen haltijana. Kahden nälkäisen pelastus 2 annosta 1 iso tai 4 palaa revittyä ruisleipää 1 prk muikkusäilykettä edellisen päivän rippeitä, esimerkiksi 2-4 keitettyä perunaa tai muuta kypsää kasvista tai 1-2 dl sienisalaattia tai -kastiketta tuoretta tai kuivattua yrttiä tai yrttisekoitusta mustapippuria 2-4 tomaattia noin 1 dl juustoraastetta Nosta leivät uunipellille foliopalan päälle. Valuta avattu muikkupurkki ja levitä muikut leipien päälle. Jaa edellisen päivän rippeitä leipien päälle ja mausta. Levitä päälle tomaattiviipaleet. Voit myös koota kerrokset eri järjestyksessä. Rouhaise pinnalle vähän mustapippuria ja peitä pinta juustoraasteella. Kuorruta kuumassa uunissa tai grillivastuksen alla tai lämmitä grillissä alumiinifolioon kietaistuna.

Verannalla istuu parrakas mies, ehkä kuusissakymmenissä. Mies tuijottaa taivaalle, kurkottaa päätänsä kohti sinistä suvitaivasta. Hän katsoo, kuinka hattaraiset valkoiset pilvet toisensa jälkeen liikkuvat kotipihan ylitse kohti horisonttia. Lempeä tuulenvire suhahtaa miehen korvissa. "Kaunista, niin kaunista", mies toteaa hymynkare suullaan. Päivä toisensa jälkeen mies istuu tuijottamassa pilvenhattarien leikkiä sinisellä kesätaivaalla. "Auringon loisteessa, suvituulen tuulahduksessa lämpimät ajatukset virtaavat vuolaana. Ei ole huolta, ei tuskaa, suvituulen tuulahduksessa vienossa."

Miten nopeasti aika vieriikään? Vuosien vaihtumisen huomaa hyvin vanhoista lehdistä, jotka ovat monellakin tapaa aikansa peilikuvia. Kirjoitustyyli, valokuvien kuvakulmat ja palstojen grafiikat muuttuvat vuosien varrella. Mikä oli muodissa eilen, on vanhanaikaista tänään. Tekniikka kehittyy ja ihmisen mieli kaipaa jatkuvasti jotakin uutta. Aika jää vanhoihin lehtiin elämään. Löysin mökiltä kellastuneen Tyrvään Sanoman, joka oli lakanan kokoinen. Sen irtonumero oli maksanut 2,50 markkaa ja päiväyksenä oli torstai 29. huhtikuuta. Vuotta ei kanteen oltu merkitty ja järkytyin hieman, kun löysin sen sisäsivuilta. Pääosin mustavalkoinen Tyrvis oli nimittäin vuodelta 1993. Olisin voinut vaikka vannoa, että lehti on jostain 1980-luvun loppupuoliskolta. Niin huvittavia olivat ilmoitusten muodikkaat kuvat - nyt jälkikäteen katseltuna. Mutta paljon eivät ole päivänpolttavat puheenaiheet vuosien vieriessä muuttuneet. Kaksitoista vuotta sitten Äetsässä puuhattiin käsityökylähanketta ja sorvattiin lausunto Kiikkaan Hoipolan pelloille suunnitellun kaivoksen ympäristölupahakemukseen. Alueellisesti puhuttivat lääninrajat, joista sisäministeri Mauri Pekkarinen toivoi Vammalan, Äetsän, Suodenniemen ja Kiikoisten ajattelevan yhtenevästi. Yleisönosastossa vatkattiin koirien ulkoilutusta, romukasoja sekä kyläkauppoja ja -kouluja. Tästä päivästä poiketen useasta vanhan Tyrviksen jutusta paistoi huoli lamasta. Epävarmuus tulevaisuudesta konkretisoitui ehkäpä rankimmin Kiikan tiilitehtaan viimeisen työntekijän haastattelussa. Tiilitehdas oli aikoinaan iso työllistäjä. Suosittelen lämpimästi aikamatkaa mökin ullakolla. Siinä on hyvä arvioida, miten nopeasti isot junat kääntyvät. Arkistressin voi heittää viimeistään silloin, kun huomaa,

Viimeistään heinäkuun alun helteet osoittavat, kuinka ahdistuttavan kuuma voi esimerkiksi kerrostaloyksiössä olla. Aamun aurinko porottaa sisään yksiön isosta ikkunasta, eikä tuskastuttavan huono sisäilma parane edes illalla, vaikka kaikki kuviteltavissa olevat aukot on avattu sepposen selälleen. Sauna tämä on, totetan itselleni, vaikka kiuasta - vihdasta puhumattakaan - ei ole lähettyvillä. Iso tuuletin on hyvä kaveri, jos välttämättä haluaa tai joutuu kökkimään sisätiloissa. Ei sekään tosin ihmeisiin pysty. Parasta olisi, jos sääukolta voisi etukäteen tilata haluamansa sään. Eipä tarvitsisi kuunnella ainaisia valituksia liian kuumasta tai kylmästä säästä.

Tuttavaperheellä on kanala, josta saa jumalaisen hyviä munia. Ne ovat aitoja onnellisten kanojen maalaismunia. Usein trokaan puolet munalastista mummulleni. Tällä viikolla oli jälleen munatinki. Koska oli hellepäivä, toimitin mummun osuuden rättisitikalla. Siinä körötellessäni juolahti mieleeni, että sätkäkone toteutti elämäntehtäväänsä. Rättisitikkahan suunniteltiin kuljettamaan isäntä, emäntä ja munakori ehjänä kyntöpellon yli. Emäntää ei tällä kertaa ollut kyydissä, mutta munat pysyivät ehjinä. Rättisitikka siis täytti tehtävänsä.

Aurinkoisena kesäpäivänä on mahdollisuuksien mukaan mukava tehdä etätöitä vaikkapa laiturin nokasta. Kannettavan tietokoneen kesäkäytössä kannattaa muistaa seuraavat asiat: Ota varmuuskopiot tiedostoista, sillä kesällä kannettava voi joutua tavallista riskialttiimpiin tilanteisiin. Kesällä liikutaan paljon autolla, veneellä ja lentokoneella sekä ollaan mökeillä, joissa sähkönsaanti ei välttämättä ole helppoa. Nykyaikaiset kannettavat toimivat jopa yhdeksän tuntia kahdella akulla, joten toisen akun hankkiminen kannattaa. Verkkovirran puuttuessa kannattaa kannettava ladata toisin keinoin. Jotkin kannettavat voidaan yhdistää verkkovirran lisäksi auton tupakansytyttimeen ja lentokoneiden penkeissä olevaan liittimeen. Kannettava toimii lomalla viihdekeskuksena. Lapset viihtyvät pitkillä automatkoilla, kun he voivat katsoa DVD-elokuvia. DVD-elokuvien lisäksi kannettavalla voi kuunnella CD- tai MP3-musiikkia ja kannettavasta tulee myös tv, kun PC Card -paikkaan asentaa tv-viritinkortin. Arvokas kannettava vaatii myös arvoisensa laukun, joka suojaa konetta kolhuilta ja putoamisen aiheuttamilta vaurioilta. Jätä kannettava kotiin lähtiessäsi rannalle, sillä hiekka ja kannettava eivät sovi yhteen. Seuraukset voivat olla vakavat, jos ilmanottoaukkoihin tai komponenttien joukkoon joutuu hiekkaa. Monet veneilijät käyttävät kannettavia navigoinnissa. Älä kuitenkaan jättäydy pelkästään kannettavan varaan, vaan pidä mukana aina myös paperikartta. Muista myös, että kannettavat eivät kestä vettä juuri ollenkaan. Älä jätä kannettavaasi hetkeksikään ilman valvontaa, sillä se ei ole turvassa varkailta autossakaan. Helteellä tekee mieli kylmää juotavaa. Ole kuitenkin tarkkana juomien kanssa, sillä kannettavien elektroniikka ei