Mummoloota

Iltapäivää, iltapäivää. Mummo, tämä on sinun juhlapäiväsi. Mutta ensin sinun on läpäistävä ajotesti. Aloitetaanpa. Suoritamme ajotestin täällä Mastosalossa. Oletkin varmaan kuullut tästä paikasta. Huristele autolla neljääkymppiä kohti tuota ränsistynyttä kuppilaa. Hyvä. Ja äkkijarruta! Tööttää! Tööttää vielä toisen kerran! Vaihda ykköselle! Talla pohjaan! Hyvä, mummo! Refleksit toimii, se on hyvä juttu. Nyt minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin päästää sinut läpi. Tänään maanantaina 12. toukokuuta olet - arvon mummoseni - ajanut ensimmäiset kilometrit elämässäsi. Minun on kumarrettava ja ojennettava tämä luottokortin kokoinen ajokortti sinulle. Ole hyvä. Tosin siinä on minun kuvani, kun kehityksessä sattui pieni töppi. Onneksi olkoon!

Huomenta, mummo. Se on sitten toiseksi viimeinen kerta ja hyvältähän tämä ajo-opiskelu näyttää. Viime kerralla tyhjensimme tuhkakupin ja opimme käyttämään sitä. Tänään harjoittelemme radion käyttöä. Ymmärrettävistä syistä tässä Nissanissa ei ole cd-soitinta tai muita herkkuja, mutta radioviritin sentään löytyy. Tätä pallukkaa kieputtamalla taajuus vaihtuu. Kokeile. Hyvä mummo! Tuosta viisarista näet, millä taajuudella olet nyt. Tämä kuulostaa ihan Radio Noulta. Vaihda siis kanavaa. Eikö olekin helppoa! Katso, tästä laitetaan basso täysille ja tästä lisätään volyymia. Eikö olekin hienoa, mummo? Tässä kaikki tällä erää. Ensi viikolla opettelemme ajamaan. Sitähän tässä on kokoajan opeteltu, eikö totta?

"Tervehdys, mummo. Tällä kertaa minulla onkin vähän kiire, joten mennään suoraan asiaan", kertoo opettaja. Katsotaanpa tällä kertaa tuota tuhkakuppi-järjestelmää. Kuten huomaat, on edellinen omistaja täyttänyt kupin tumpeilla, mutta ei ole tyhjentänyt sitä. Saat irrotettua tuhkakupin voimakkaasti vetämällä ja samalla nostamalla. Varo kuitenkin äkkinäisiä liikkeitä, sillä muuten tuhkasta ja tumpeista tulee uusi istuinverhoilusi. Ajokouluvitsi. Heh. Hyvä, sait sen irti. Seuraavaksi käy tyhjentämässä se tuolla kadun toisella puolella olevaan roskikseen. Tarvitsetko kantoapua? Kun tuhkakuppi on nyt tyhjennetty, voit asettaa sen takaisin paikoilleen. Toisinpäin. Hyvä mummo! Kun haluat tumpata sinne, avaat vain yläreunasta. Noin! Eikö olekin kätevää, mummo?

Mummo odottaa tutussa paikassa autokoulun opettajaa omistamansa Nissanin ratissa, mutta miestä ei näy missään. Mummo päättää odottaa vielä muutaman minuutin. Mummon harmiksi opettaja ehti kuin ehtikin mukaan koulutukseen. "Sori hei kauheesti, mulla oli pää niin kipee ja kaikkee, et olin vähällä peruuttaa tän sun ja mun jutun", selittää ajo-opettaja. "Mitähän me tänään…", utelee mummo. "Aivan, aivan. Tänään harjoittelemme käsijarrun käyttämistä, kyllä!" kertoo opettaja mummolle. "No nyt nosta käsijarru ylös. Kuten huomaat, auto ei liiku minnekään. Kun haluat käsijarrun pois päältä, paina tuosta napista, vedä hieman ylöspäin ja paina alas. Hyvä! Tässä olikin tämän perjantain opetus, nähdään ensi viikolla", kertoo opettaja ja viuhahtaa pois.

Autatko minut tuonne penkille. Minun on nyt sanottava, että tässä kunnossa en pysty opettamaan sinulle mitään, mummo. Olen todella pahoillani, mutta kahvi tahri ainoan säädyllisen asusteeni, eikä tällaisen nelikymppisen yksineläjän tule missään nimessä käyttää farkkuja - ei todellakaan! Suorat housut ja kraga kireällä kaulassa. Kyllä jämpti on näin. No, kun nyt olet tänne asti tuolta vastapään kadulta talsinut, harjoitellaanpa vilkkujen käyttöä. Kun olet kääntymässä vasemmalle, käännät tätä vipua tänne suuntaan. Ja oikealle mentäessä toisinpäin. Hyvä mummo! Olenkin aina ihmetellyt, miksi teitä vanhuksia sanotaan pölvästeiksi jakkaranukeiksi… vai onko se totta, mummo? Mummo tempaisee opettajaa käsilaukullaan. Nyt vilkkuu lisäksi opettajan pää hämärän rajamailla.

Huomenta. Meni hieman myöhään viime perjantaina siellä suolla, joten tänään ei ajeta tienpäällä kuin muutama metri. Astupa sisään autoon, mummo. Noin säädit penkin ja noin auto hurahti käyntiin. Vielä vaihde ykköselle ja… hyvä mummo! Katso peileistä, ettei takaa ole tulossa ketään. Sitten hitaasti nostat jalkaa kytkimeltä ja samalla hitaasti painat kaasua. Kun auto alkaa vähän murista, tarjoa sille lisää kaasua. Mikäli irrotat nyt nopeasti kytkimestä, lähdemme kunnon vauhtiin, mutta nykäisten liikkeelle. No-oi-in! Kuten huomasit, nykäisylähtö ei tunnu mukavalta. Tämä tällä erää. Nyt valitettavasti joudun lähtemään sairaalaan, kun kädessä ollut kuuma kahvikupponen kaatui syliini ja poltti kalleuksiani. Nähdään!

Asento, mummo! Tällä kertaa olemme maastossa. Seisomme nyt keskellä Isomaurin tekosuota, jonka hän on meille avokätisesti suonut. Saappaisiin saattaa väliin lorahdella tuota metsiemme ihanaa hajutonta nestettä, mutta älä mummo huoli. Emme me kokonaan uppoa. Täällä suolla harjoittelemme ratin pyörittämistä. Kuten mummo tiedät, ei auton ohjaaminen ole mitään lasten leikkiä. Kun nyt alat kääntämään itseäsi siinä vihreässä suoeritteessä, huomaat kuinka kääntyessäsi horjahtelet vastaantulijan kaistalle ja aiheutat vaaratilanteen. Voi voi, mummo, voi. Ota sen sijaan tukeva asento ja käännä molemmilla jaloillasi ja käsilläsi yhtä aikaa. Hyvä! Ensi kertaa ei tule, mikäli Isomauri ei hae meitä pois täältä.

Se on moro, mummo! Tänään harjoittelemme auton käynnistämistä. Mummo, tässä on avaimet. Tässä on virta-avain, jolla käynnistetään auto. Sinun toisessa kädessäsi on koti-avaimesi, jolla avaat mökkisi oven. Se ei käy tähän autoon. Mutta asiaan: Aseta virta-avain virtalukkoon. Aseta. Aseta vasen jalka kytkimelle, paina se pohjaan ja pidä siellä. Näin tee. Vaihda vaihde vapaalle eli yleensä keskelle. Vaihda. Väännä nyt virta-avaimesta tuulilasiin päin rauhallisesti, kunnes auto hurahtaa käyntiin. Väännä. Hyvä, mummo! No niin, mummo. Sammuta auto vääntämällä virta-avainta itseesi päin. Noin. Tässä oli kolmas oppitunti, emmekö olekin edistyneet hurjasti? Ensi kerralla lähdemmekin maastoon.

Huoh… menta, rouva. Ensimmäisellä kerralla säädimme istuinpenkin sopivaksi ja nyt on aika päästä tositoimiin - peilien säätöön. Eikö olekin jännittävää? Pyllähdäpä mummo siihen penkille, noooin. Ja katsopa sitten hieman oikealle yläviistoon. Kuten näet, siinä on peili, josta näet taakse. Ei se ole mikään feikki, kyllä takanamme ihan oikeasti norsu eli elefantti. Säädä peili nyt siten, että se ikään kuin halkaisee norsun keskeltä niin pysty- kuin vaakasuorassa. Hyvä, nyt näet varmasti täydessä laajuudessa takaa-ajajat. Ei, en tarkoittanut sitä Harrison Fordin tähdittämää elokuvaa. Takana ajavasi ovat ihan rauhan asialla. Lepi, lepi. Ja nyt säädetään sivupeilit. Mummo on niin innoissaan peileistä, että ostaa kaupasta vielä pari peiliä lisää. Täytyyhän sitä nähdä myös oma pärstä.

Mummo viskaa tietokoneen nurkkaan, ostaa auton ja menee autokouluun. "Päivää, rouva. Olen ajo-oppaanne Sakari Huikari ja aion opettaa teidät näillä kymmenellä opetuskerralla ajamaan autoa, öh… siis Nissania, yhtä täydellisesti kuin käytitte tietokonettannekin." "Tehdäänpä tässä aluksi sinunkaupat. Minä olen Sakari. Ja täytetäänpä sitten tällainen kaavake, sinne alaosaan viivan kohdalle vain nimi. Hyvä. Tällä todistuksella takaat, että et haasta minua oikeuteen mistään syystä - tapahtuipa maantiellä mitä tahansa. Siis aivan normaali toimenpide." "No nyt, astutaanpa autoon. Ei takapenkille, mummo, sinähän opettelet ajamaan! Miltä tuntuu etupenkillä istuminen? Selkänojaa säädät tuosta vivusta ja syvyyttä tuosta toisesta. Eh, väärä vipu. Siitä liikkuu pelkääjän istuin. Käytä oman istuimesi vipuja. Hyvä. Kiitos mummo. Ensimmäinen ajotunti on päättynyt."

"Mummo, alusta nyt se levyke. Kyllä sinä osaat, sehän on sinulle opetettu. Valitse tuosta levykeasema, klikkaa hiiren oikeaa nappia... noin. Ja sitten valitset alustamisen eli formatoinnin. Sinultahan tämä käy!" Mummo kiillottaa harmaasävyisen kotelon joka päivä. Hän on oppinut, että kahvitahroja ei kannata pestä vahvalla pesuaineella vaan sipaista pois nihkeällä ja nukkaamattomalla liinalla. Mummo pitää huolta myös koneen sisuskaluista: Kerran vuodessa hän imuroi sisustan varovaisesti erikoisvalmisteisella pienimurilla ja vieläpä maadoittaa itsensä maadoitusrannekkeella. Mummo on sen verran sähäkkä rouva. Mutta levykkeen alustaminen ei illemmalla sujunutkaan niin hyvin. Vahingossa mummo formatoi koneen kiintolevyn eikä mummo saanut koneesta irti kuin mustaa ruutua. "Himputin aateekoo", tuhahti mummo ja heitti koneen biojätteiden sekaan. Bio ja bitti - mummolle ne ovat aivan yksi ja sama. Sen sijaan mummo ihastui naapurin Nissaniin ja päätti ajaa ajokortin.

Viime viikkoinen sotku on nyt saatu siivottua. Ridget, Stephaniet ja muut muoviset hahmot on tallennettu tämän koneen uumeniin. Ne ovat kiintolevyllä eli kovalevyllä eli massamuistilla tallessa ykkösinä ja nollina. Minä taidankin tästä lähteä... moi. Myöhemmin... Haloo? Mummo, rauhoitu nyt. Ei nämä puhelinluurit kaikkea rääkymistä siedä. Ai mitä? Koneella on nuha. Annoit jo yskänlääkettä ja niistit nenän? Nyt mummo älä tee enää enempää, minä tulen heti. Ohhoh, ei olisikaan pitänyt lähteä niin vikkelään. Mummo, nyt on niin että olet törmännyt tietokonevirukseen. Vaikka näyttö valittaa, että on vilu niin yskänlääkkeen kaataminen levykeasemasta ei tehoa tähän sairauteen. Tässä on lääke: levyke, jossa on asennettuna virustentorjuntaohjelma. Laitapa levyke sisään niin käynnistetään ohjelma. Noin. Kuten huomaat, ohjelma löysi viruksen. Se kysyy, haluatko poistaa viruksen joten valitse kyllä. Hyvä mummo!

Mummo, rauhoitu nyt! Herranen aika, nyt ollaan pulassa. Älä tee mitään mummo, minä tulen heti. Tulin heti kun kuulin asiasta. Mummo, taluta minut sairaan luo, minä en enää muista missä se on. Oih, pahempaa kuin pelkäsin! Se on aivan sininen. Ei pienintäkään jälkeä pirtsakasta Ridgestä. Mummo, otan osaa. Ei tämän näin pitänyt mennä. Ei todellakaan... päivien skannausurakka on mennyt hukkaan. Mummo, tässä on hyvä esimerkki miksi jotkut kiertävät tietokoneet kaukaa. Tämä on se kuuluisa sininen ruutu. Aivan, englanniksi pluu skriin. Siinä lukee: "Ohjelma on suorittanut laittoman toiminnon ja se lopetetaan". Kehotan sinua mummo jatkossa tallentamaan työsi tietyin väliajoin. Nyt joudut aloittamaan alusta. Ehei, vaikka Ridge karkasi näytöltä, jatkaa hän edelleen töllössä.

Terve mummo. Jaahas, joko se tulostin on suoltanut ensimmäiset Kauniiden ja rohkeiden käsikirjoitukset? Ai oikein kahtena kappaleena. Niin no, varma on aina varmaa. Tänään tutustumme skanneriin. Se on tässä. Katso, tästä nostetaan kansi ja tähän väliin laitetaan skannattava kuva tai teksti. Vaikkapa tuo Ridgen kuva tuolta seinältä. Aseta se skanneriin. Noin ja nyt jatkoa ajatellen kannattaa Ridgen kuva laittaa tuota lasia vasten. Muuten skanneri ei skannaa. Hyvä mummo! Nyt käynnistä skannaus tuosta napista. Laite kopioi Ridgen näytölle. Älä pelästy, skanneri ei syö Ridgeä vaikka meteli kuulostaa vihaisen koiran murinalta. No nyt on valmista. Mummo, tule katsomaan! Ridge on näytössä. Kyllä, saat Ericin ja Stephanien ruudulle äsken opetetulla tavalla. Kokeile, mummo, kokeile. Janne Porkka kyllä jaksaa odottaa.

Moi mummo. Tänään tutustumme tulostimeen. Eli printataan tuo kirjoittamasi teksti. Istupas taas tietokoneen eteen. Avaa kirjoitusohjelma. Hyvä. Ja sitten tallentamasi teksti. Noin. Nyt katsot vasemmalle. Siinä on tuollainen kone, jonka yhdessä luukussa on nippu paperia. Laite on tulostin. Sitä kutsutaan myös printteriksi. Osoita hiirellä kirjoitusohjelmassa näkyvää tulostimen kuvaa. Klikkaa. Nyt tietokone miettii hieman. Katso, mummo. Tulostimessa vilkkuu valo. Nyt yksi paperi siirtyy laitteen sisään. Ja nyt arkki tulee toisesta luukusta ulos. Huomaatko, paperissa on kirjoittamasi teksti. Hienoa, mummo. Kerron vielä, että tulostin ei ole rikki, kun paperille alkaa tulostua valkoista raitaa. Silloin muste on lopussa. Nyt voit lähteä Artun kanssa päivätansseihin. Ai ette mene vai... Ai niin, Kauniit ja rohkeat pitää katsoa. Ja eilisetkin on rästissä videolla.

Mummo! Terve, mummo. Istupas taas siihen tietokoneen eteen. Tällä kertaa tutustumme näppäimistöön. Edessäsi on noin 35 senttiä pitkä lauta, jossa on kirjaimia ja numeroita. Se on näppäimistö. Painapas, mummo, näppäintä, jossa on J. Hienoa! Huomasitko, näytölle ilmestyi J-kirjain? Hyvä. Eipä tänään sitten muuta, paitsi että kertaamme jo aiemmin opitut tietokoneen osat. Sen jälkeen voit lähteä katsomaan Kauniita ja rohkeita naapurin Ailin kanssa.

Tervehdys, mummo! Istupas taas tietokoneen eteen. Hyvä. Edessäsi on näyttö, johon tutustuimme viimeksi. Tänään perehdymme hieman tiedonsiirtoon. Tuossa vasemmalla puolella on tietokoneen keskusyksikkö. Siellä on sisällä kaikenlaista rojua. Mutta katsopas tuohon keskusyksikön etulaitaan. Siinä on virtanappulan vieressä reikä. Se on korppuasema. Mummo, takaisin! Et hae kanelikorppuja. Tietokone hajoaa, jos ryhdyt syöttämään niitä sille. Tuohon korppuasemaan laitetaan tällaisia levykkeitä. Niille voi tallentaa tietoa. Harjoitellaanpa vähän. Työnnä levyke asemaan. Hyvä. Nyt paina tuota reiän alapuolella olevaa nappia. Hienoa. Huomasitko, levy tuli ulos? No niin, mummo. Tällaista tällä kertaa. Nyt voit lähteä katsomaan Kauniita ja rohkeita videolta.

Ole hyvä, mummo, istu siihen tietokoneen eteen. Tuossa oikealla puolella on hiiri, johon tutustuimme kaksi viikkoa sitten. Muistatko? Hienoa. Tänään ihmettelemme näyttöä. Ei, ei, älä pelkää. Ei sinun tarvitse antaa mitään näyttöjä. Näetkö tuossa edessäsi tuollaisen monitorin? Hyvä. Se on näyttö. Vaikka näyttö näyttää hieman televisiolta, sieltä ei tule Kauniita ja rohkeita. Ainakaan ilman lisälaitteita. Mutta niihin emme nyt puutu. Näytöstä näet sen, mitä olet tietokoneella tekemässä. Esimerkiksi hiiren liikkeet. Heilautapas mummo hiirtä. Hyvä! Huomasitko, valkoinen nuoli liikahti näytössä? Jos kirjoitat näppäimistöllä, näkyy teksti näytöllä. Vähän niin kuin kirjoituskoneella kirjoittaessasi paperilla. Näyttö on aika arka laite. Älä pese tuota lasista osaa teräsharjalla, vaan mieluummin pehmeällä kangasliinalla. Eikä näyttö välttämättä ole rikki, vaikka se olisi musta. Yleensä monitorit käynnistyvät aika hitaasti ja jotkut mallit osaavat laittaa itsensä valmiustilaan, vähän niin kuin televisiot. Näytössä on myös sulake, joka voi pamahtaa. Varsinkin uudempi, pimentynyt monitori kannattaakin kärrätä korjaajalle.

Tietokoneen mukana tulee aina hiiri. Ei, älä hyppää sille keittiön tuolille. Ja ei, älä viritä ansaa. Laita nyt se juusto takaisin jääkaappiin. Tule tänne. Tässä on hiiri. Kuten näet, se on mekaaninen, joten se ei lähde karkuun eikä sitä tarvitse pelätä. Katso, hiiren pohjassa on tällainen pyöreä pallo. Se on yhtä kuin hiiren jalat. Tässä on hiiren korvat. Sitä ei tarvitse rapsuttaa. Napakka painallus, siitä tämä hiiri tykkää. Katso, tässä on hiiren häntä. Se on tuossa koneessa kiinni. Sen kautta hiiri tietää mitä sinä teet. No niin, ota hiiri käteesi. Ota nyt. Noin. Kuten tunnet, se on aivan eloton. Aseta se nyt pöydälle. Toisinpäin. Korvat ylöspäin. Noin. Liikuta sitä nyt. Kuten näet, ruudulla liikkuu tuollainen valkoinen nuoli. Hyvä. Myöhemmin: "Hei, mulla on talossa hiiri! Ihihii!" Muut ompelukerhon jäsenet tuijottivat mummoa.