Pieni kylä

Peura

Hirvilahdesta vuosien varrelta

Pieni kylä -juttusarja syntyi paperipainatteisen Sopuli-lehden kuukausiliitteeseen vuoden 1999 keväällä. Tämän vuoden alusta Hirvilahden elämää seurataan noin vuoden tauon jälkeen verkkolehtemme sivuilla - alkuun jakson verran. Tällä kertaa muutama makupala vuosien varrelta. Kunnanjohtajan huoneessa jatkui keskustelu siitä, oliko valtuuston kokousta ollut olemassa vai ei. Hurjanen uhkasi syödä myös Sepeli-hankkeeseen liittyvät paperit, jolloin Sepeliäkään ei olisi olemassa. (4.1.2004) Kunnanjohtaja Keijo Niemi häkeltyi ja kelasi mielessään: "Vastaaja sanoo 'mä en Pirkko'. Hän ei siis ole Pirkko Mäki. Ilmeisesti soitin väärään numeroon. Sanajärjestyksestä päätellen vastaaja on ulkomaalainen. Muutoin hän olisi sanonut 'mä en ole pirkko'. Ehkä on parempi puhua englantia." Kunnanjohtaja rykäisi ja sanoi luuriin: "Ekskjuus mii. Its kommunaaldirektöör Keijo Niemi från Hirvilahti kommuun. Aim sori, that ai pfound to wrong nambör. Ai traid to riitz jumppatijumppatisekretäär Pirkko Mäki. Aim sori, that ai intörraptiid juu. Bai." Kunnanjohtaja laski luurin alas. (2.10.2002) Hetken kuluttua Hirvilahden VPK:n auto kaarsi pihamaalle. Parin päivän kuluttua Kukkaniityn Sanomat uutisoi: "Onko aatteen palo hukassa Hirvilahdella? - Kunnanjohtajakin sytytyspuuhissa". (7.8.2002) Seuraavana aamuna meijerinjohtaja Harri Majanen seisoi kunnanjohtajan huoneessa. "Sinulla oli jotain asiaa", Majanen totesi kysyvästi. "Niin, tuota... Tuossa on ovi. Minä osoitan nyt sitä sinulle", Keijo Niemi ähkäisi. "Minun vain käskettiin osoittaa sitä sinulle. Nyt saadaan säästöjä aikaan. Ei minulla

Peura

Environment Institute

"Hyvät kunnan ihmiset. Tervetuloa viikkopalaveriin tänne kahvihuoneeseen", kunnanjohtaja Keijo Niemi aloitti kunnanviraston henkilökunnan viikottaisen kokouksen. "Esityslista on tällä kertaa tyhjä, joten voimme keskittyä pullan syömiseen, mikäli jollakulla ei ole jotain sydämellään", hän jatkoi. "Minulla olisi yksi astia... eh... asia", totesi liikuntasihteeri Pirkko Mäki ja nyppi etusormella lautaselle pudonnutta sokerinpalasta. "Asia on nyt niin, että kylällä kiertää huhuja meidän palvelualttiudestamme. Eläkeläinen Lyyli Seivonen valaisi asiaa minulle hyvin kuuluvasti Kuoppalan kaupassa. Ympäristötoimi on tainnut töpätä", Mäki sanoi. "Jatka toki, Pirkko", kunnanjohtaja Keijo Niemi kehotti. "Niin... Kun tuolla ympäristötoimen puolella kuulemma vastataan nykyisin puhelimeen 'ei'. Siis nostetaan luuri ja sanotaan 'ei'. Ja kun asiakkaat ovat yrittäneet jatkaa puhelua, niin sieltä on vain jatkettu 'ei, ei, ei'", Mäki totesi ja sieppasi sokerinpalan suuhunsa. "Jaa, jaa, vai sellaista. Mitä tähän sanoo ympäristötoimentarkastaja Matti Roike?" kunnanjohtaja Niemi tokaisi ja loi kysyvän silmäyksen toiselle puolelle pöytää. "Öh... Me... ööh... ajattelimme vähän luoda kansainvälistä aspektia tähän työympäristöön. 'Ei' on lyhenne sanoista Environment Institute, jolla nimellä kunnan ympäristötoimi nykyisin tunnetaan. Päätin asiasta... tuota... tässä kun päätin ja ympäristötoimenlautakunta käsitellee asian joskus. Minun täytyy nyt lähteä toiseen palaveriin", ympäristötoimentarkastaja Roike vastasi punastuen ja poistui vauhdikkaasti paikalta. "Aha, selvä. Sittenhän kaikki on kunnossa. Kokous on päättynyt", kunnanjohtaja Niemi sanoi ja kopautti

Peura

Sepeliä kuntalaisille

Äänekäs puheensorina kaikui Hirvilahden kunnanviraston käytävillä. Kunnanjohtaja Keijo Niemi ja valtuuston puheenjohtaja Anneli Hurjanen kävivät tiukkasävyistä keskustelua kunnanjohtajan työhuoneessa. Möykkä keskeytyi, kun ovi aukesi. - "Kanslistilta terveisiä, että voisitteko puhua hieman hiljempaa. Aulassa on asiakkaita ja kinastelunne häiritsee", huikkasi oviaukosta liikuntasihteeri Pirkko Mäki. - "Kunnanjohtajalta aulaan sellaisia terveisiä, että ei voida puhua hiljempaa. Nyt on piru irti", kunnanjohtaja Niemi jyrisi. "Ja liikuntasihteeri Mäki on hyvä ja sulkee oven sieltä käytävän puolelta." Pirkko Mäki painoi oven kiinni ja poistui. Kova-ääninen keskustelu jatkui. Kunnanjohtaja Niemi ja valtuuston puheenjohtaja Hurjanen väänsivät kättä Kukkaniityn kaupungin ja Hirvilahden yhteisestä Sepeli-hankkeesta. Hankkeen tarkoituksena oli hankkia Kukkaniitylle ja Hirvilahdelle yhteinen traktori auraukseen ja hiekoitukseen, sekä yhtiöittää kone. Ajatuksena oli, että yhtiöitetty traktori tulisi halvemmaksi kuin kuntien omat koneet ja ostopalvelut. Sepeli-hanke on lyhenne sanoista "Sepeliä Pentele Liukkauden torjuntaan". Sepeli-hanke oli jo hyväksytty muitta mutinoitta Kukkaniityn kaupunginvaltuustossa. Hirvilahdella sen sijaan kunnanhallitus oli äänestänyt hankkeesta useaan otteeseen ja jopa onnistunut ujuttamaan asian kertaalleen valtuuston listalle. Valtuustokäsittely kuitenkin oli tyssännyt puheenjohtaja Anneli Hurjaseen, joka omavaltaisesti oli syönyt kokouksen esityslistan hetki kokouksen alkamisen jälkeen. Syötyään oman listansa, Hurjanen väitti muiden valtuutettujen esityslistoja keksityiksi. - "Mitä minulla ei ole, sitä ei ole olemassa. Minulla ei ole esityslistaa ja niinpä ei ole myöskään

Peura

Hiljaisuutta raitilla

Pienessä kylässä on hiljaista, ei liiku kukaan. Voisipa joku hieman karjaista, niin saataisiin ääntä mukaan. Kas, kunnanjohtaja Niemihän tuolla kävelee. On asento vakaa ja suunta selvä. Enpä tohdi häiritä häntä - näyttäisi että palelee, saa Niemi yksin hytistellä. Hiljaisuus jatkuu.

Peura

Kuoppala ja Seivonen

Reijo Kuoppalan kaupan edustalla kävi kova hyörinä. Kuntalaiset olivat liikkeellä, koska kauppias oli viikonlopun Kukkaniityn Sanomissa ilmoittanut tarjouskananmunista. Kuoppala itse myhäili tyytyväisenä lihatiskin edustalla. Ostoksille piipahtanut eläkeläinen Lyyli Seivonen pysähtyi juttelemaan. Seivonen: "On se maar kauheeta, kun aina valitetaan. Aina on kaikki huonosti." Kuoppala: "Niin on. Se on kauheeta." Seivonen: "Kunnassakin tuntuu taas olevan niin vaikeaa saada se ensi vuoden budjetti kasaan. Niin vaikeaa. Sitä se meidän naapurikin - se valtuutettu - aina valittaa. On se niin raskasta." Kuoppala: "Raskasta on. Juu." Seivonen: "Ihan turhanaikaista valittamista. Kunpa ihmiset edes joskus osaisivat olla tyytyväisiä siihen hyvään mitä elämässä on. Saarakin aina sanoo eläkeläisten vesijumpassa, että 'on kremppaa, on kremppaa'." Kuoppala: "Niin, pitäisi osata iloita. Mitä muuten Lyyli-rouvalle itselleen kuuluu?" Seivonen: "No, mitäs tässä. Oikean jalan lonkka on kipeä ja päätä särkee öisin. Ei tahdo saada nukutuksi. Ja aina välillä vetää vasemmasta jalasta suonta niin että... Ei tässä sitten ihmeempiä. Ei ne sukulaisetkaan ehdi koskaan käydä kylässä." Lyyli Seivonen heilauttaa kättään ja lähtee ostoskärryjen kanssa eteenpäin. Kuoppala: "Että hyvää kuului Lyyli-rouvallekin."

Page 2 of 10 1 2 3 10
Scroll to top